Temokraasii

Pɩlɩɩna Wikipediya

Temokraasii Tɔmbiye Temokraasii lɩna Grɛɛkɩ taa. Payaɣ-ɖɩ nɛ kʋnʋŋ ŋgʋ kɩ-taa se " dēmokratía ", pʋ-tɔbʋʋ se samaɣ tɩna kewiyaɣ. Tɔmbe naalɛ kpɛndɩna nɛ apɩsɩ kʋɖʋmɖɩyɛ. Kajalaɣ ñɩnɖɛ yɔ " dêmos", pʋ-tɔbʋʋ se "samaɣ". Naalɛ ñɩnɖɛ yɔ " krátos", pʋ-tɔbʋʋ se "ɖoŋ" yaa kewiyaɣ yaa ɖɔɖɔ se " kratein", pʋ-tɔbʋʋ se "ñazʋʋ".

Election MG 3460

Temokraasii kɛna politiki lɩmaɣzɩyɛ nɖɩ ɖɩtɔŋ se samaɣ tɩna kewiyaɣ, se pɩtɛkɛ ɛyʋ kʋɖʋm yaa politiki ŋgbɛyɛ naɖɩyɛ ɖeke pʋwɛɛ se ɖɩɖɔkɩ kewiyaɣ. Toovenum lɛ, payaʋ yem se ɛyʋtʋ yɔ, pɩtɛkɛ samaɣ mmi pahaɣ ɛyʋtʋ ndʋ.

Etats Unis ɛjaɖɛ n̄ʋʋdʋ hiunɛloɖodʋ, Ɖajaa Abraham Lincoln, tɔŋ se, "Temokraasii kɛ samaɣ tɩtɩŋɛ lɩzʋʋ ko-komina ka-tɩ yɔ. Etats Unis ɛjaɖɛn̄ʋʋdʋ ɛnʋ, ɛcaɣ kpelaɣ yɔɔ pɩnaɣ 1860 nɛ puwolo pɩsɩɩna pɩnaɣ 1865 ñɩŋga taa. Mbʋʋ ɖɔɖɔ Fransɩ kewiyaɣ kagbaanzɩñɩŋga tɔma se tɔmbiye Temokraasii kɛnaa. Pɩnaɣ 1958 ɛjaɖɛbaɣtʋ lɩzʋʋ nʋmɔʋ taa Fransɩ kewiyaɣ ŋga kɔtɔma mbʋ. Toovenum lɛ, tɔmpiye "Temokraasii" tɔbʋʋ kɛlɛ.

43. Bundesparteitag der SPÖ (15716953388)

Paa mbʋ yɔ, Temokraasii wɛnɩ tɔbɩŋ ndɩ ndɩ. Paa ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩɛna ɖɩ-kewiyaɣ lɩmaɣza. Pʋ-yɔɔ pɩnaɣ keɣlee se paa ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-kewiyaɣ tɔŋ ka-tɩ se, Temokraasii lɩmaɣzɛ yɔɔ kɔɖɔŋ. Mbʋ yebina nɛ halɩ nɛ sɔnɔ, tɔmbiye "Temokraasii" wɛɛna tɔbɩŋ ndɩ ndɩ nɛ pɩkɛna se paa ɛjaɖɛ nɖɩ'lɛ ɖɩwɛna ɖɩ-tɔbʋʋnɩʋ. Ɖɩkpaɣ ɛzɩ mayʋ Jean-Jacques Rousseau yɔ, ɛlɛ tɔŋ se nabʋyʋ ɛɛpɩzɩɣ pɩnɩɣzɩna kewiyaɣ, pʋ-yɔɔ lɛ, nabʋyʋ ɖɔɖɔ piciɣdi-kɛ. Ɛtɔŋ se Temokraasii kɛ ɛyaa tɩŋa sɔɔlɩm nɛ nabʋyʋ ɛɛpɩzɩɣ nɛ pɩkɛna ɛyaa tɩŋa sɔɔlɩm.

Mbʋ pʋwɛɛ se ɛyʋ ɛɖɔkɩ yɔ kɛlɛ se, Temokraasii lɩmaɣzɛ wɛ ndɩ kpem nɛ politiki lɩmaɣzɩyɛ lɛɛɖɛ nɖɩ payaɣ se "monaaɖɩsii" yɔ. Monaaɖɩsii lɩmaɣzɩyɛ kɔyɔ se, pʋwɛɛ se ɛyʋ kʋɖʋm ɖɔkʋna ɛjaɖɛ kewiyaɣ kpelaɣ. Ɛsɩkɩ lɛ, pʋwɛɛ se e-liɖe taa tʋ nɔɔyʋ ɛɖɔkɩna-kɛ. Temokraasii wɛ ndɩ ɖɔɖɔ nɛ politiiki lɩmaɣzɩyɛ lɛɛɖɛ nɖɩ ɖɩɖɩ tɔŋ se pʋwɛɛ se, ɛyaa tikaɣ nakɛyɛ ɖeke ɛɖɔkɩna ɛjaɖɛ kewiyaɣ kpelaɣ, se nɔɔfɛyɩ se esokuu pa-taa. Paa mbʋ yɔ, sɔnɔ ɛyʋ ɛɛpɩzɩɣ ɛtɔ se Temokraasii wɛ ndɩ kpem nɛ politiiki lɩmaɣzɛ lɛɛna ana, mbʋ yɔ, sɔnɔdaa moonaaɖɩsi wɛna paɣtʋ lɩzɩyaa. Weyi payaɣ se Karl Popper yɔ, ɛlɛ tɔŋ se Temokraasii kɛ mbʋ payaɣ se "dictature" yaa "tyranie" yɔ po-koyindu. Mbʋ yɔ, Temokraasii yeki se samaɣ ɛcɔna mbʋ kewiyaɣ taa n̄ɩma lakɩ yɔ. Yee kewiyaɣ taa n̄ɩma ɛlakɩ nabʋyʋ nɛ pʋtɔcɔlɩ yɔ, Temokraasii haɣ waɖɛ samaɣ se kɔyɔɔdɩ nɛ pʋn̄ɔɔzɩ. Pɩfɛyɩ se ɛyaa ɛla heluhelu lakasɩ nɛ pʋcɔ pɔn̄ɔɔzɩ ndʋ tɩfɛyɩ ɖeu yɔ.

Nabʋyʋ taa lɛ, pɩtɛkɛ ɛjaɖɛ kewiyaɣ ɖɔkʋʋ nʋmɔʋ taa ɖeke pɔyɔɔdʋʋ Temokraasii tɔm. Yee ɛyaa samaɣ nakɛyɛ ɛsɔɔlaa se tɛyɩtʋ natʋyʋ ɛtaawɛɛ pɛ-hɛkʋ taa nɛ pɔsɔɔlɩ se paa weyi ɛwɛɛ ɛ-tɩ yɔɔ nɛ ɛla mbʋ e-liu wɛɛ yɔ, payaɣ wɛtʋ ndʋ ɖɔɖɔ se Temokraasii. Wɛtʋ tʋnɛ tɩ-yɔɔ weyi payaɣ se Alexis de Tocqueville ɛn̄ɩɣ nesi kpem pɩkɩlɩna sɔnzɩ ndɩ ndɩ labʋ nʋmɔʋ taa. Paa agbeɣla ndɩ ndɩ wena a-taa yaa paa tʋma cikpena yaa sɔsɔna wena a-taa yaa paa komina tʋma yaa tʋma wena ɛyaa tʋlɩ-yɛ pa-tɩ yɔɔ yɔ a-taa, Temokraasii pɩzɩɣ kɩwɛɛ. Pʋ-tɔbʋʋ se pʋwɛɛ se tɛyɩtʋ natʋyʋ ɛtaawɛɛ ɛyaa hɛkʋ taa. Mulum nabʋyʋ ɛtaawɛɛ. Pʋwɛɛ se paa weyi ɛwɛɛ ɛ-tɩ yɔɔ nɛ ɛyʋ ɛna natʋyʋ nɛ tɩtɔcɔlɩ yɔ, ɛpɩzɩ ɛyɔɔdɩ nɛ pɔn̄ɔɔzɩ. Pɩfɛyɩ se ɛyʋ kʋɖʋm yaa ɛyaa kʋɖʋmaa ɛwɛɛna nɔsɩ yɔɔ mbʋ paa ɖooye. Temokraasii sɔɔlaa se ɛyaa ɛcakɩ kewiya kpelaɣ yɔɔ nɛ pakazɩɣ ɖama. Pʋwɛɛ se pɔtɔ caca nɛ palɩzɩ nɔsɩ yɔɔ ɖɛyaa yaa kewiyaɣ kpelaɣ ɖɔkɩyaa yaa paɣtʋ lɩzɩyaa kɩfama.