Salif Keïta
Palʊla Salif Keïta kɛ Joliba tɛtyʊ taa, malii ɛjaɖɛ taa kɛ kɩyɛna fenaɣ kɩyakʊ 25 ŋgʊ wiye pɩnaɣ 1949. Ɛkɛna Malii ɛjaɖɛ taa hendu teyu sɔsɔ nɔɔyʊ. Salif Keïta liɖe taa mba yɔ ɖooo Maali kewiyaɣ ñazɩyaa taa mba tɛ cejewiye nɖɩ pa-anɩ ɛzɩma-ɖɩ nɛ payaɣ nɔɔyʊ se Soundiata Keïta yɔ. Ɛzɩma ɛnʊ ɛzɩ Salif Keïta kaakɛna kpaaja lɛ, nɔɔyʊ taatɩɩsɔɔlɩ ɛ-tɔm. Ɛbɛ yɔɔ kɛ pataasɔɔlɩ-ɩ, mbʊ pʊyɔɔ yɔ, pɛ-tɛ ɛsakuliye nɛ sɔnzɩ taa lɛ, pakpakaaɣ kpajana ɛzɩ pɛkɛna ɛyaa mba ɛzɩ pɛha-wɛ nɛ pɛwɛna ɖɔɖɔ feziŋ kɩdɛkɛdɩŋ sakɩyɛ yɔ.
Ɛtɛmsa e-sukuli lɛ, ɛsɔɔlɩ se ɛkɛna wɩlɩyʊ, ɛlɛ pekizi-i mbʊ pʊyɔɔ yɔ, pakpaɣ-ɩ se ɛkɛna kpaaja, ɛtaakɔɔ nɛ ɛɖɛzɩ e-sukuli pɩya. Peeɖe ɛmaɣza ɛ-ñʊʊtaa nɛ ɛkpaɣ lɩmaɣza se ɛpɩsɩ hendu teyu. Ɛlɛɛza lɩmaɣza ana mbʊ lɛ, e-cejewiye taa mba taa wɩzɩ pazɩ. Peeɖe tɛ sɔnzɩ taa lɛ, pɩtaha waɖɛ kɛ pa-anɩ lɛ se ete hendu yee ɛtalɩɩna keeɣsi maɖaa yaa weŋgaliyaa liɖe taa ɛyʊ kɔyɔ. Pɩtasɩ ɖɔɖɔ lɛ, pasɩmna Keïta cejewetaa mba se pɛkɛna kewiitu taa ɛyaa.
Pɩla mbʊlɛ, ɛɖɛ ewolo Pamakoo tɛtʊ taa nɛ ɛcaɣ peeɖe pɩnaɣ 1968. Pɩla mbʊ nɛ ɛsʊ hendu teya ŋgbɛyɛ naɖɩyɛ taa. Pɔtɔma se Ɛsɔ ɛɛsɔʊ nɔɔyʊ yɔɔ. Pɩla mbʊ nɛ e-hendu teu taa pɩpazɩ pɩkɛna ɛyaa siŋŋŋ, mbʊ pʊyɔɔ ete e-hendu ndʊ nɛ esidina peeɖe sɔnzɩ nɛ hendu kɩfatʊ lɛɛtʊ taa. Pɩnaɣ 1973 kɛ ɛɖaɣna sʊʊ ŋgbɛyɛ kɩfaɖɛ lɛɛɖe taa nɛ ewolo ɛwɛɛ Abiijaŋ, Kotidiivuwarɩ ɛjaɖɛ taa.
Ɛ-pɛlɔ labɩ Fransɩ ɛjaɖɛ taa takayaɣ nɛ pɩha-ɩ haɖɛ se ɛkɛna peeɖe-tʊ nɛ payaɣ-ɩ se Nantenin Keïta. Ɛzɩ peseɣu kolokasi kɛ mɛtanaa 400 kɛ mbʊ yɔ, pɛlɔ ɛnɛ nɔɔyʊ ɛɛɖɛɣʊ ɛ-yɔɔ. Tɩmʊʊ tɩŋgʊna liɖe, ɛlɛ ɖɔɖɔ mbʊ yɔ ɛkɛna kpaaja. Ɛlɛ pɩnzɩ 2008 nɛ 2016 kɛ mbʊ yɔ, ɛnʊ kɛŋna kolokaɣ seya taa kɔɔnaɣ-tʊ.