Pierre-Simon de Laplace

Pɩlɩɩna Wikipediya
Sauter à la navigation Sauter à la recherche

Palʊla-ɩ Pierre-Simon Laplace liɖe taa kɛnɛ, palʊla-ɩ lakɩŋ fenaɣ kɩyakʊ 23 pɩnaɣ 1749 Beaumont-en-Auge nɛ ɛsɩ lakɩŋ fenaɣ kɩyakʊ 5 1827 Paarii tɛtʊ, ɛkɛ tɩlɩyʊ ɛyʊ tɩyɩnzɩ kpɛlɛkʊʊ tʊmɩyɛ tʊ, tomnasi ɖɔnɛ kpɛlɛkɩyʊ nɛ Fransɩɩ ɛjaɖɛ taa politiki ɛyʊ.

Laplace kɛ tɩlɩya yaa lɛɣtʊ tɩna taa niye mʊyʊ lɛlʊ ɖɔɖɔ Napoléon alɩwaatʊ taa. Siŋ taa lɛ, ɛɖʊ nisi sakɩyɛ hɔɔlɩŋ ndɩ ndɩ taa lɛɣtʊ nɔmɔʊ taa nɛ tɩyɩnzɩ yɔɔ kpɛlɛkʊʊ tɔm taa nɛ kpeu tɛ akɔnta lɩmaɣza taa. Ɛ-tɛ alɩwaatʊ taa lɛ ɛwaba siŋ kɔzɩ kɔzɩ ɛ-tɛ pɩɩtɛmaɖʊʊ lɩmaɣzɩyɛ tɛ ñʊʊ kam.

Pɩnaɣ 1799 wɛɛ taa lɛ, pakpa-ɩ ɛjaɖɛ kewiyaɣ taa lɩm ɖʊyʊ pʊ-tɔbʊʊ se mɩnɩsɩtrɩ pɩtɩŋna ɛjaɖɛ tɔm yɔɔ cɔnayʊ yɔɔ. Napoléon Kajalaɣ tʊ yebina-ɩ Ampiiri kewiyitu pɩnaɣ 1808. Pʊkɔma pɩnaɣ 1817 alɩwaatʊ taa lɛ, pakpa-ɩ se ɛpɩsɩ cɛjɛ wɛɛ wena Bourbon waa ɖanɩɣ pɩsʊʊ yɔ. Ɛkɛ Normand tʊ nɛ pɩɣa ŋga kɛwɛna tɛtʊ pazɩ yɔ yaa haɖaʊ tʊmɩyɛ tʊ, Pierre-Simon Laplace laba sukuli pɩtɩŋna ɛ-cɔlɔ kpɛyɛ ɛyaa ɖoŋ yɔɔ kɛnɛ pɩlɩna mbʊ pasɩma-ɩ se ɛwɛ nesi tɛɛ ñɩm nɛ ɛmʊna ñamtʊ yɔ. Ɛlaba sukuli pɩkɔɔ pɩtalɩ pɩnaɣ 1765 Beaumont kɔlɛzɩ sukuli ŋgʊ Maur Kiɖeɖeʊ ñɩma mba pɛwɛna Ɛsɔ wazaɣ yɔ.

Pɩnaɣ ŋga ka-taa powona-ɩ Caen sukuli kɩtɛzɩ taa. Pɔcɔ lɛ, ɛlaba nɔɔ leleŋ paɣtʊ sukuli kɛ nesi tɛɛ keɖeɣa kɔlɛzɩ sukuli taa, ɛpaɣzɩ ɛyɔ yɔɔ lɩmaɣza sukuli sɔŋgɔ alɩwaatʊ tɛma wayi lɛ pɩnaɣ 1766 ɛ-nɛ ɛ-wɩlɩyʊ Jean Adam kɛ Ɖeɣa kɔlɛzɩ taa, anasaayɩ taa lɛ payaɣ se kollège du Bois. Ɛlaba sukuli ɖɔɖɔ ɛ-nɛ Christoph Gadbled, ɛlɛ kaakɛ lɩm kañaɖaɣ kpɛlɛkʊʊ wɩlɩyʊ Caen nɛ ɖɔɖɔ lɛɣtʊ yaa tɩlɩyɛ wɩlɩyʊ nesi tɛɛ keɖeɣa sukuli taa, Pierre Canu ɛɛkɛ sukuli pɩɣa kɩbɩnaɣ Gadbled nɛ ɖɔɖɔ wɩlɩyʊ ɛyʊ yɔɔ maɣzɩm hɔɔlʊʊ taa Mont kɔlɛzɩ taa pɩnaɣ 1769 paɣzɩtʊ taa. Kpaɣ nɛ pɩnaɣ 1767 ŋtalɩ 1769, ɛkɛ ɖɔɖɔ sɩnaʊ wɩlɩyʊ kɛ Beaumont kɔlɛzɩ taa.

Pɩnaɣ 1769 ɛɖɛɛ ewolo Paarii se ɛkatɩ tɩlɩyɛ wɩlɩyʊ sɔsɔ nɔyʊ alɩwaatʊ ndʊ tɩ-taa, ɛlɛ payaɣ d’Alembert, ɛ-tɛ talʊʊ peeɖe tɩŋna yɔɔ kɩɖɩnaʊ takayaɣ ŋga kalɩna Le Canu cɔlɔ yɔ. Kajalaɣ lɛ, ɛlaɣ kizi, d’Alembert kpɛdɛyɛ lɛ, ɛ-yɔɔ hɛɛ mbʊ pʊyɔɔ yɔ ɛmazɩ takayɩ hatʊ naanaza nasɩyɛ yɔɔ kɛ mbʊ pɩfɛyɩ ɖoŋ yɔ yaa pɩɩlakɩ tʊmɩyɛ pʊ-tɔm kɛlɛ ɛ-laŋgɩyɛ hɛɛ. Ɛyʊ ɛnɛyɔ ɛmʊ-ɩ lɛɣtʊ tʊmɩyɛ wɩlʊʊ sɔjana kewiyaɣ sukuli taa. Pɛhɛyɩ pɩnaɣ taa liviri naa 1400 nɛ pʊwayi ɖɔɖɔ lɛ, palabɩ-ɩ haya sukuli ŋgʊ kɩ-taa peeɖe.

Laplace ɖʊ ɛ-kajalaɣ nesi kewiyaɣ tɛ lɛɣtʊ tɩna tɛ tɔm yɔɔ kandɩya tɔm taa lakɩŋ fenaɣ kɩyakʊ 28 pɩnaɣ 1770. Ɛyaa hiŋ nɛ naatozo cɔŋnɩna ɛ-lɩmaɣzɩyɛ nɖɩ ɖɩ-yɔɔ pʊcɔ pɩwɛɛ se pala caca nɛ palɩzɩ-ɩ se ɛkɛ pɛ-ɛyʊ wayɩ tʊ lakɩŋ fenaɣ pɩnaɣ 1773 (ɛlɛ Desmarest ɛlɛza). Pɩnaɣ 1775 lɛ, ɛmʊ pɩnaɣ kɩhɛyʊʊ nakʊyʊ ŋgʊ yɔ 500 liviri kandɩya mba pɔ-cɔlɔ nɛ pɩnaɣ 1776 paɖɩza sɔjana kewiyaɣ sukuli nɛ papɩsɩ-kʊ ɛyaa kɩmaɣna camɩyɛ tɩna sukuli lɛ, pɛhɛyɩ-ɩ liviri naa 600.