Pɩɩzantɛ ampiiri

Pɩlɩɩna Wikipediya
Sauter à la navigation Sauter à la recherche

Pɩɩzantɛ ampiiri yaa Wɩsɩ Ɖɩɖʊyɛ taa Room ampiiri, pɛkɛ ɛyaa mba palɩ kpaɣ kpaɣɖʊ 4 ŋgʊ cɔlɔ mbʊ yɔ Room wɩsɩ ɖɩlɩyɛ taa tɛ ampiiri taa yɔ, alɩwaatʊ ndʊ tɩ-taa ɛnʊ ñaɖɩna ɛ-tɩ tɛƴʊʊ hɔɔlɩŋ nɩɩlɛ. Pasɩma ampiiri ŋgʊ nɛ mbʊ yɔ lɛ yɔ se kʊ-tɔm kaaleɖa piŋ. Room taa maɣmaɣ kɛ kɩñɔɔ, kɛlɛ pɔyɔɔdʊʊ kʊ-yɔɔ tɔm ndɩ ndɩ pɩlɩna paa tɔm kɛdɩyʊ weyi lɛ tɛ maɣzɩm yɔɔ.

Kɔnsɩtatɩnɔpɩlɩ ñɔɔ, kɩ-tɛtʊ sɔsɔtʊ hɩɖɛ kɛlɛ, pɩlɩna Constantin kajalaɣ tʊ pɩnaɣ 330,ɛzɩ ampiiri nakʊyʊ tɛyɩtʊ tɔm kaacaɣʊ kaɖɛ se pɔcɔna kʊ-yɔɔ nɛ kɩkɔɔ kɩpɩsɩ keem pɩnaɣ 395, pɔyɔɔda pʊ-tɔm nabʊtʊ taa. Paakpekiɣ kikpeɣu se kɩ-tɛ le ɛlɛ pasɩma se kɩ-tɛ lɛ Room, ampiiri ŋgʊ kɩ-taa ɛyaa kɛ Krɩstʊ ɛyaa nɛ pɔyɔɔdʊʊ kʊnʊŋ kʊyʊmʊʊ, ŋgʊ lɛ krɛkɩ ñɩŋʊ.

Ɖɩcɔna wɩsɩ ɖɩlɩyɛ taa nɛ wɩsɩ ɖɩɖʊyɛ kamasɩ yɔɔ, ɖɩnaɣ canaʊ wondu naa mba paakɛ Hɛkʊ Alɩwaatʊ pʊtʊnaa nɛ nabʊyʊ taa pama-tʊ nɛ krɛkɩ kʊnʊŋ taa, ɛpɩsɩ lʊlʊʊ taa lone ndɩ ɖɩ-taa panaɣ ɛsakuliye wondu, nɛ halɩ pʊtɔyɩ pɩtalɩ ajɛyɛ lɛɛna taa, wena lalaa ñɔkɔma panaŋɩ yɔ.

Pɩkpaɣna kpaɣɖʊ 7 ŋngʊ lɛ lɛɛzɩtʊ sakɩyɛ pazaa pɩcaɣ pɩɩzantɛ ampiiri yɔɔ. Pɩkɛna-kʊ kɩjɛyʊʊ se kitisi lɛɛzɩtʊ kɩfatʊ yɔɔ mbʊ pʊyɔɔ yɔ ɛyaa paazaɣ pɩɣyɩnaʊ kʊ-tɔm kɩbɩndʊ ndʊ yɔɔ, nɛ pɩkɛna-kʊ cɛyɩtʊ se ɛɖɩzɩɣ ɛ-cɩcɩɖɩɣ tɔm natʊyʊ naa sakɩyɛ. Ɖama yonaʊʊ kakamaɣ kaakɛna-kʊ kɩjɛyʊʊ se kɩlɛɛzɩ wɛtʊ naa sakɩyɛ kɛlɛ ɖama katʊʊ you naananza ŋgʊ kɔɔ nɛ kɩtɛzɩ yɔɔkʊʊ kɔnsɩtantɩnɔpɔlɩ pɩnaɣ 1204, kɛlɛ yee aɖanɩ ñɔʊʊ kɔyɔ pɩnaɣ 1261 kɔyɔ ɛtaafɛyɩ ɖoŋ se ɛlʊbɩna e-koyondinaa Otoman mba nɛ Itaalii tɔsʊʊ huu tɔm. Kɔnsɩtantɩnɔpɩlɩ tɔlʊʊ pɩnaɣ 1453 tɩna ampiiri pɩzantɛɛ tɔlʊʊ ɖɔɖɔ.