Olofʊ kʊnʊŋ

Pɩlɩɩna Wikipediya

Olofʊ kɛ kʊnʊŋ ŋgʊ pɔyɔɔdʊʊ-kʊ Seneegaalɩ nɛ Kambii nɛ Moriitaanii ajɛyɛ taa yɔ. Kɩ-kɛ Senekambɩyɛnɩ kʊnʊŋ ŋgʊ kɩ-tɛ nɛ Atilantiiki kʊnʊmɩŋ piliŋga taa yɔ, kɩ-kɛ Nɩzɛɛro-Koŋgolɛzɩ kʊnʊmɩŋ cejewiye cɩkpeɖe taa yɔ.

Olofʊ kɛ kʊnʊŋ ŋgʊ pakɩlɩ-kʊ yɔɔdʊʊ yɔ Seneegaalɩ ɛjaɖɛ taa yɔ, nɛ ɖɩkpaɣ ɛyaa mɩnɩʊ yɔ kɔyɔ ɛyaa hɩŋ nɩnza nɛ kɩgbanzɩ yɔɔdʊʊ kʊnʊŋ ŋgʊ nɛ ɖɔɖɔ lɛ, Seneegaalɩ ñɩma mba pɛtɛkɛ Olofʊ mba pɔyɔɔdʊʊ ɖɔɖɔ kʊnʊŋ ŋgʊ.

Kʊnʊŋ ŋgʊ, ŋgʊ pɔyɔɔdʊʊ ɖɔɖɔ Kambii nɛ Moriitaanii yɔ yɛla pɩlɩna ɛzakuuliye yɔ pɩlɩna kɩyeke kɩ-wɛʊ hɔɔlʊʊ yɔ. Kɩnɩɩyaa ageeta ndɩ ndɩ taa nɩɣ ɖama tɔm camɩyɛ yem nɛ tʊkaɣ wɛ pɩlɩna tɔmpe yɔ ñɩɣʊ nɛ ɖɔɖɔ tɔmpe wena pa-kɩntayɛ kʊnʊmɩŋ weyi ɛ-ñɔtɩna ɖama kpam yɔ ɛ-ta ɛzɩ Lébou tɔmpe yɔ ñɩɣʊ nɛ Louisien kiɖeɖeʊ tɔmpe yɔ ñɩɣʊ.

Ɖooo pitiihi pama Olofʊ kʊnʊŋ nɛ Arabɩ masɩ kɩsɔzɔsɩ nzɩ payaɣ se Olofalɩ. Matʊ ndʊ palaba-tʊ nɛ tʊmɩyɛ ɖoŋ ɖoŋ Ɛsɔ kɩlaʊ tɔm takayaɣsɩ taa. Ɖeeɖe nɛ sɔnɔ yɔ Olofʊ matʊ lakɩ tʊmɩyɛ nɛ Latɛŋ masɩ kɛnɛ nɛ ɖama nɩnaʊ mbʊ kɛɛkɛ papɩzɩ nɛ patɩlɩ nɛ paña Olofʊ tɔmpe tɛ nɔsɩ tiliuu yɔ.