Mimar Sinan

Pɩlɩɩna Wikipediya
Aller à la navigation Aller à la recherche

Mimar Sinan kɛna kuduyiŋ maʊ kpalahusi lʊyʊ nɛ ɛkɛ Kristu tʊ. Ɛ-hɩɖɛ maɣmaɣ kɔyɔ Mimar Koca Sinan ibn Abd al-Mannan. Palʊla Mimar Koca Sinan ibn Abd al-Mannan pɩnzɩ 1488 nɛ 1491 taa kɛ Kayizeri tɛtʊ taa, Anatoli egeetiye taa, peeɖe wɛ Turkii ɛjaɖɛ taa. Ɛsɩba Kɔnsɩtantinoplɩ tɛtʊ taa kɛ pɩnaɣ 1588 ɛɛwɛna pɩnzɩ 98. Ɛkɛ Amenii tʊ nɛ ɛlaba tʊmɩyɛ kɛ pɩnzɩ mɩnɩŋ XVI nɛ XVII taa. Pɩɩkɛna alɩwaatʊ ndʊ tɩ-taa papaaza ciŋgilinaa kɩfama maʊ yɔ.

Nɔɔyʊ tapazɩ ɛkɛdɩ camɩyɛ kpayɩ kpayɩ kɛ Mimar Sinan yɔɔ tɔm. Ɛ-maɣmaɣ ɖɔɖɔ kɛ mbʊ yɔ, ɛtama ɛ-yɔɔ tɔm natʊyʊ kɛ ɖoli. Nabayɩ yɔɔdʊ se ɛkɛ Albanɛzi tʊ, Ameni tʊ, Gɩrɛkɩ tʊ yaa Turkii taa ɛyʊ. Pɔyɔɔdʊ-tʊ pɩlɩɩna takayɩ ndɩ ndɩ nzɩ panaɣ yɔ, ɛlɛ nabʊyʊ taa lɛ, pamaɣmaɣ pɛkpɛna ɖama. Ɛ-ñma kɛ Kristu mba, ɛlɛ ɛɛwɛna pɩnzɩ ɛzɩ 7 nɛ pɩtalɩ ɛzɩ 17 lɛ, peeɖe malɩn ñʊʊdʊ nɔɔyʊ tɩɩ nɛ pakp-ɩ nɛ ɖoŋ nɛ pasʊzɩ malɩŋ ɛsɔ sɛtʊ ŋgbɛyɛ taa. Pɩtɛ alɩwaatʊ lɛ, pɩɩkɛna-wɛ paɣtʊ kɛnɛ.

Ɛ-cɔlɔ kɛ ciŋgilinaa maʊ kɩfam lɩwa. Paatasʊʊ-wɛ maʊ nɛ ɩwɛɛna kolonzɩ yʊʊʊ yɔ ɛlɛ pamaɣ-ɩ lɛ, pɛwɛʊ ɛzɩ putuuɖe hɔɔlʊʊ yɔ. Ɛma ciŋgilinaa mba yɔ pɔɖɔɔ nɛ ɛzɩma ɛwɛɛ ɛmaɣ wɛ pʊɖʊɔʊ nɛ pʊɖɔʊ lɛ, ɛkɔɔ ɛcɔna se ɛpɩzʊ ɛlɛɛzɩ matʊ. Piyebina ɛɖʊ tamaɣ se ɛpɩzʊ ɛɖʊ keɣye sɔsɔyɛ nɛ etuzi kolonzi nɛ ɛsɔzɩ mondola pɔŋ. Mbʊ ɛlaba nɛ ciŋgilinaa taa mʊndʊsʊʊ tasɩ wɛʊ nɛ pɩdakɩlɩ cɩkpɛndʊ ɛzɩ ɖooo lɛ yɔ.

Mbʊ pɩtasɩ Mimar Sinam hɩɖɛ kpazʊ yɔ kɛlɛ se e-nisi tɛɛ kaawɛ yʊŋ kamaɣ fɛyɩ, ɛwɛɛna ñʊʊ taa lɔŋ ɖɔɖɔ camɩyɛ. Pɩtasɩ ɖɔɖɔ lɛ, e-wezu caɣʊ tɩŋga taa ɛɛsɔɔla se ɛwɛʊ ɛsɔzʊ keɖewa kɛ mbʊ ɛlakɩ yɔ pɩtɩŋga pɩdaa. Mbʊ yebina kuduyuŋ maʊ kpalaahusi nzɩ palʊwaɣ ɖooo Otimanɩ alɩwaatʊ taa yɔ, ɛla nɛ tɩkpa nɛɛsɔdaa kɛ pɩtɛ alɩwaatʊ. Ɛ-sɩm wayɩ mba palʊlʊwaɣ kpalahusi ɖɔɖɔ yɔ, pɩsɩna-wɛ nɛ pakpaɣ ɛ-tɩlɩtʊ ndʊ nɛ pɩsɩŋna-wɛ. Ɛ-tʊmlaɖaa taa-taa kɔyɔ Sedefhar Mehmet Ağa. E-sukuli pɩɣa kɛnɛ, Turki kewiyaɣ ñʊʊdʊ,Ahmet 1er pɔza se pama-ɩ ciŋgili nakʊyʊ lɛ, ɛnʊ mana-kʊ camɩyɛ yuulee kɛ Sophie Kiɖeɖeu kpaaŋ ɛsɩnda pɩnzɩ 1609 nɛ 1616 taa.