Maŋgʊ

Pɩlɩɩna Wikipediya

Maŋgʊʊ tɩŋ lʊʊlʊna maŋgʊʊ piye pɩkɛ tɩŋ sɔsɔɔ sɔŋgɔɔ ajɛyɛ taa. Kɩ-tɛ nɛ Anacardiaceae cejewiye taa. Kɩlɩna Ɛndɩ nɛ Pakɩsɩtanɩ nɛ Pirimanii laaŋ taa ɖeeɖe kʊñɔʊ yem yem yɔ. Tɩŋ ŋgʊ Mangifera indica wɛna kɩ-hatʊ nɛ ndɩ nɛ tɩwɛ Kpɛdɩŋ sɛmɩŋ pɩndɩɩm. Kɩ-hɩɖɛ lɩna Pɔrɩtɩkɛ kʊnʊŋ taa ɖeede paya-kʊ se manga nɛ Malayalam ɖanɩɣ yaʊ se മാങ്ങ, māṅga tʊtʊ ñalɩna tamuuli மாங்காய், māṅgāy .

Payaɣ-kʊ se maŋgʊʊ yem tɩŋ lɛɛŋ pee Irvingia tɩŋ weyi ɛwɛ kpɛɛdɩŋ sɛmɩŋ yɔ nɛ ɛ-yɔɔ wɛ takɩŋ kɩkpɛɛdɩŋ nɛ ɛ-daa mʊtʊ wɛ lemuu sɛmɩŋ nɛ sɔzɩŋ yɔ ɛtamsɩna Irvingiaceae tɩmʊʊ liɖe. Maŋgʊʊ wɛna mʊtʊ nɛ tɩhɛkʊʊ taa wɛ piye naɖɩyɛ ɖɩwɛ tayi nɛ ɖɩ-yɔɔ tuu. Ɖɩwɛ kulukulu ɛzɩ yaɖɛ yɔ nɛ kɩwɛna sʊtʊ sɛmɩŋ tɔnʊʊ yaa kpɛɛdɩŋ yaa sɛmɩŋ nɛ pɩcɛyʊʊ se ŋkuli mbʊ pʊyɔɔ yɔ pɩtɛ lɩm kpɛɛdʊʊ ɛyʊ taa nɛ mbʊ lɛ, pɩsaŋ tɔʊʊ.

Kɩ-mʊtʊ wɛ sɛmɩŋ caʊʊ pʊwɛ num pʊɖɔkʊʊ pʊwɛ leleeŋ nɛ pɩlɩɣ sɔzɩŋ ɛzɩ tɩŋ hɛtʊ yɔ. Pɩlɩna maŋgʊʊ naa ndɩ ndɩ yɔ lɛ, yaa yee maŋgʊʊ piye ɛkɩlɩɣ sɛʊ kɔyɔ kɩyɔɔ cɔntʊlʊʊ nɛ pɩhɛ cɛɛnzɩ. Pɩtɩŋna Puda ɛsɔ tɔm yɔ lɛ maŋgʊʊ yɛla pɩtalɩ kpaɣɖʊ kikpanzɩ ŋgʊ pʊcɔ palʊlɩ Yeesu Chrɩtʊ Malɛzii nɛ Wɩsɩ ɖɩlɩyɛ kpagba ɛjaɖɛ taa. Siini nɔmɔŋ woɖa nɛ lonaa cɩɖɩ cɩɖɩ taa woɖa talɩna-ɖɩ Siini ɛjaɖɛ taa nɛ Ɛndɩ. Arabɩ mba ñataŋna-ɖɩ Orient nɛ Afrika ajɛyɛ taa nɛ pɔrɩtɩkɛ waa wona-ɖɩ Preezili nɛ pɩtalɩ ɛjaɖɛ kɩfaɖɛ taa. Sɔnɔ alɩwaatʊ tʊnɛyɔ tɩ-taa yɔ pahayʊʊ maŋgʊʊ sɔŋgɔɔ ajɛyɛ taa nɛ a-hadɛ kiŋ taa ajɛyɛ taa kedeŋga kpeekpe taa nɛ maŋgɩŋ ɛ-nʊ ɛ-talɩɣ mɩnɩŋ sakɩyɛ ndɩ ndɩ nɛ pɛpɛɖɩ-ɩ sakɩyɛ.