Mɛkɩsiiki (Ɛjaɖɛ)

Pɩlɩɩna Wikipediya
Sauter à la navigation Sauter à la recherche
Mɛkɩsiiki
Mexique
Blank map of Mexico.svg
Mɛkɩsiiki tɛlɛŋa
Flag of Mexico.svg
Mɛkɩsiiki Kɩɖaʋ kɩdɛɛka
Coat of arms of Mexico.svg
Mɛkɩsiiki Ɛjaɖɛ tɛ tampaɣ
Tʋmɩyɛ taa kʋnʋmɩŋ: .
Tɛtʋ sɔsɔtʋ: .
Ɛjadɛ kɛ mbʋ yɔ: .
Ɛjaɖɛ ñʋʋdʋ: Ɖajaa Enrique Peña Nieto
Ɛjaɖɛ walanzɩ: 1,972,550 km²
Samaɣ ñʋʋ: 119,530,753 (2015)
Tɛtʋ hɔɔlʋʋ samaɣ ñʋʋ: 61 km²
Internet nimaɣ: .

Mɛkɩsiiki kɛna Amerika nɛ hayʊ nɛ hɛkʊ nɛ hɛkʊ taa ɛjaɖɛ naɖɩyɛ. Hadɛ kiŋ lɛ, ɛjaɖɛ ɖɩnɛ ɖɩsɩna kamaɣ kɛ Kuwatemala nɛ Peelizi, hayʊ kiŋ lɛ Etaazuunii, wɩsɩ ɖɩlɩyɛ taa lɛ Mɛkɩsiiki lɩŋgamʊʊ nɛ Karayiibi teŋgu piyele nɛ wɩsɩ ɖɩɖʊyɛ taa lɛ Pasɩfiki Lɩŋamʋʋ. Keteŋa kpeekpe taa lɛ ɛjaɖɛ ɖɩnɛ ɖɩkɛ hiu nɛ naanza ñɩnɖɛ kɛ walanzɩ taa. Ɖɩ-walanzɩ taa wɛ ɛzɩ 2 000 000 km2 yɔ nɛ ɖɩkɛ 11 ñɩnɖɛ kɛ ɛyaa ɖɔʊ taa.

Keteŋa kpeekpe liidiye koozaɣ sɔsɔwa tɔŋ se pɩnaɣ 2014 taa lɛ ɛyaa kpɛnda miliyɔɔna 123,8 nɛ pa-taa lɛ sakɩyɛ yɔɔdɩɣ ɛsɩpañɔɔlɩ. Mɛkɩsiiki taa ajɛya cɩkpena wɛ hiuwaa naatozo nɛ kʊɖʊm nɛ pɩtasɩna ɖenɖe tɛtʊ sɔsɔtʊ Mɛkɩsiikoo wɛɛ yɔ.

Ɖooo pɩnzɩ 1521 taa kɛ Ɛsɩpaañɩ paɣzɩ Mɛkɩsiiki kpacayʊʊ pɩkɔɔ pɩtalɩ ɛzɩ pɩnzɩ 300 yɔ nɛ pɩkɔma pɩtalɩ pɩnaɣ 1810 ɛlɛ Mɛkɩsiiki ñɩnɩʊ kpem se kɩwɛɛ kɩ-tɩ yɔɔ. Pɩnaɣ 1813 taa lɛ, M;kɩsiiki se kɩwɛ kɩ-tɩ yɔɔ ɛlɛ pɩnaɣ 1821 taa kɛ pɔkɔma papɩzɩ nɛ pɛwɛɛ pa-tɩ yɔlɔ yelie.

Kpana mbʊ yɔ, yoŋ ɖeke wɛna nɛ ɖiuɖiu caaʊ fɛyɩ. Pɩkɔma pɩla se Porfirio Diaz kpaɣ kpelaɣ lɛ laŋhɛzɩyɛ nɛ ɖiuɖiu caaʊ wɛɛ. Pɩnaɣ 1910 taa kɛ pakʊ Porfirio Diaz.

Ɛjaɖɛ ɖɩnɛ ɖɩkɛna kacalaɣ ñɩnɖɛ kɛ Ameriki-latiini taa se ɖɩsʊʊ OCDE taa. Mɛkɩsiiki wɛ ONU taa, OMC taa, G20 taa nɛ keteŋa yɔɔ aŋgba sɔsɔna taa. Ɛsɩyɛ ekpena nʊmɔʊ taa lɛ, ɖɩkɛna hiu nɛ naatozo ñɩnɖɛ wena a-taa ɛyaa kɩlɩɣ wobu yɔ.