Kurom

Pɩlɩɩna Wikipediya
Sauter à la navigation Sauter à la recherche

Kurom kɛ kpɛlɩ kpɛlɛkʊʊ tɛ pʊtʊ weyi ɛ-tɛ ñʊʊ mayaɣ kɔyɔ 24 nɛ yʊsaɣ ñɩŋa Cr. Tɔmɩŋ ɖɩlɩyɛ kpɛlɛkʊʊ tɛ lɛ ɛ-hɩɖɛ nɖɩ ɖɩlɩna krɛkɩ kʊnʊŋ taa se chroma nɛ ɖɩ-tɔbʊʊ se tɔlɩm, mbʊ pʊyɔɔ yɔ kurom taa pʊtʊnaa wɛna sɛmɩŋ ndɩ ndɩ. Patakaa nɛ pana tɔŋ ñɩma wena aawɛ pɩlaŋ weyi ɛɛkɛ ɖooo kpaɣɖʊ naatozo ŋgʊ tɛmtʊ alɩwaatʊ AC kɛ wɩyaʊ sɔsɔ Qin pʊñɔtɩna Xi’an, Siini ɛjaɖɛ taa yɔ tɔbɩŋ.

Paa pɩlaŋ ɛnʊ ɛɛwɛ pɩtalɩɣ pɩneɩ pɩcɛzɩɣ kudokiŋ naalɛ, ɖooo arɩbalɛtɩ anasaayɩ tatasɩ nɛ you kɩgbɛsɛmɩŋ weyi palaba-ɩ nɛ prɔnzɩ ɛ-taa nabʊyʊ tabʊʊ kaʊ mbʊ pʊyɔɔ yɔ kurom kaahuzina prɔnzɩ yɔɔ. Kurom labɩ tʊmɩyɛ piŋ Wɩsɩ ɖɩɖʊyɛ ajɛyɛ taa kpaɣɖʊ 18 ŋgʊ alɩwaatʊ taa. Pɩnaɣ 1761 alɩwaatʊ taa Johann Gottlob Lehmann na ñɩɣlɩm tɛtʊ natʊyʊ kɩsɛmɩŋ caʊʊ Oural pʊŋ taa nɛ ɛya-tʊ se Siberii pɩlɔŋ kɩsɛmʊʊ.

Pɩnaɣ 1770 alɩwaatʊ taa kɛ Peter Simom Pallas woba ɛna lone kʊyʊmdɩyɛ ɛzɩ Lehmann yɔ nɛ ɛna pɩlɔŋ ñɩɣlɩm tɛtʊ kɩsɛmɩtʊ, nɛ kpɛɖɛyɛ pacaŋ palakɩ-ɩ nɛ tʊmɩyɛ ɛzɩ kpanjaɣ kɛ tɔlɩm tʊma ɖeɖe. Palakaɣ tʊmɩyɛ Siberii pɩlɔŋ kɩsɛmʊʊ ɛzɩ kpanjaɣ mbʊ lɛ, ka-tʊmɩyɛ caŋ pɩɖɛna ɛsɩnda lɔŋ lɔŋ nɛ caʊʊ sɛmɩŋ weyi ɛñɩɣlɩsaɣ yɔ nɛ ɛlɩna krokoyiti tɛ yɔ kaapɩsa pɩyʊ siŋ wɛɛ ana a-taa.

Kpaɣ kpaɣɖʊ 18 alɩwaatʊ taa, pakɩlaɣ labɩnaʊ tʊmɩyɛ kurom kɛ tɔlɩm taʊʊ hɔɔlʊʊ taa ɛzɩ kpanjaɣ yɔ. Paɣzɩtʊ taa lɛ, krokoyiti ŋgʊ kɩ-tɛ nɛ Ruusi kiŋ yɔ kaakɛna kajalaɣ kiɖe yaa kiɖe sɔsɔyɛ ɛlɛ, pɩnaɣ 1827 pana kurom wondu ɖɩcayɛ sɔsɔyɛ naɖɩyɛ kɛ Etaazuunii ɛjaɖɛ taa pɩñɔtɩna Baltimore. Etaazuunii ɛjaɖɛ pɩsɩ mbʊ lɛ kajalaɣ ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa pakɩlɩɣ labʊ kurom yɔ, pɩkɔɔ pɩsɩna pɩnaɣ 1848 alɩwaatʊ ndʊ pana ɖɔɖɔ kurom pʊtʊnaa ɖɩcaɣyɛ pɩñɔtɩna Bursa, Turkii ɛjaɖɛ taa.