Kaarɔɔtɩ

Pɩlɩɩna Wikipediya

Kaarɔɔtɩ kɛna tɩŋ tɔɔnaɣ ŋga pahayʊ-kɛ pɩ-tɛɛ lila yɔɔ yɔ. Kaarɔɔtɩ tɛɛ lila ana aɖaɣla lʊʊʊ lʊʊʊ. Papɩzɩɣ pɔtɔɔ kaaɖɔɔtɩ nɛ lɛŋ yaa poɖoŋi nʊm taa yaa ɖɔɖɔ patɩzɩ ɛzɩ patɩzʊʊ hɛɛ yɔ. Kaarɔɔtɩ kʊnɛ kɩlɩʊ sɔzɩŋ kamaɣ fɛyɩ yee poɖɔŋga yaa patɩzaa kɔyɔ. Palakɩ kaaɖɔɔtɩ kɛ nʊm kɩtatam nɛ ɛyʊ ɛtaɣ-pʊ paaɖooye kɔyɔ e-tomnaɣ yɔɔ lɛzʊʊ kpɛdɛ kpɛdɛ nɛ kɛsɛʊ ɖɔɖɔ ɛzɩ ɛkpɛzɩ kɔ-yɔɔ yɔ.

Ɖozi nzɩ papɩzʊ pɔtɔɔna kaaɖɔɔtɩ ta nɛ pɩwɛɛ camɩyɛ yɔ sɩɖɔɔ nɛ sɩ-taa kɔyɔ: tɩmaatɩ, pesidina num mbʊ ɛyʊ sɔɔlaa yɔ yaa ɖɔm nɛ kpɛɛnzʊʊ. Pʊtɔbʊʊ se paa tɔɔnaɣ ŋga papɩzɩɣ pɛsidi kaarɔɔtɩʊ ka-taa nɛ pɩwɛɛ camɩyɛ. Papɩzɩɣ pasɩɩ kaaɖɔɔtɩ nɛ kileɖi kɩɩwɛɛkʊʊ ɛlɛ pʊtɔpɔzɩ se pasɩɩ-kʊ yem kɔyɔ kɩpɩzɩɣ kɩɖazɩ yaa kɩwɩlɩ. Ɛyʊ ɛsɔɔla-kʊ sɩʊ camɩyɛ kɔyɔ, pɩwɛɛ se ɛsɩɩ-kʊ nikaɣ ŋgbaʊ taa yaa ɛɖʊ kañɩŋga ɖoli lɛ ɛyʊyɩ lim nɛ ehuuzi kabaɣ ŋga payaɣ-kɛ kpotoku yɔ yaa mbʊ pɩkpɩnda camɩyɛ ɛlɛ pʊmʊʊ nikaɣ camɩyɛ yɔ.

Kaarɔɔtɩnaa wɛna tomnasi ndɩ ndɩ: nakʊyʊ kɛ kʊlʊmʊʊ tɩyɛ, nɩɩyɛ ɖɔɖɔ lɛ ɛwɛ kɩsɛɛmɩm muzulee, nabʊyʊ taa ɖɔɖɔ lɛ kaarɔɔtɩnaa nabɛyɛ caaɣ wɛʊ sʊtʊ lɩm yɔ.

Keteŋa kpeekpe taa pɩnaɣ 2004 nɛ pɩsɩɩna 2007 lɛ kaarɔɔtɩnaa mba pahayaa yɔ patalɩʊ tɔɔnɩnaa ɛzɩ miliyɔɔnaa 23 601 214 yɔ. Ɛlɛ pɩnzɩ nzɩ sɩ-taa lɛ, keteŋga kpeekpe taa lɛ Siini ɛjaɖɛ taa kɛ pakɩlɩɣ kaarɔɔtɩnaa hayʊ nɛ pɩtɩŋ Ruusii ɛjaɖɛ nɛ naatozo ñɩnɖɛ yɔ Etaazunii.