Justinien
Justinien Kajalaɣ tʊ yaa Justinien Sɔsɔ (latɛŋ kʊnʊŋ taa lɛ, Imperator Caesar Flavius Petrus Justinianus Sabbatius Augustus, Krɛkɩ kʊnʊŋ taa lɛ, Φλάβιος Πέτρος Σαββάτιος Ἰουστινιανός), palʊla-ɩ 482 cɔlɔ mbʊ yɔ Tauresium tɛtʊ taa, pʊñɩtɩna Justinana Prima Illyrie cɔlɔ kpam. Ɛsɩ kamɩŋ fenaɣ kɩyakʊ 15 pɩnaɣ 565 Constantinople.
Ɛɛkɛ Wɩsɩ Ɖɩlɩyɛ ɛjaɖɛ taa Room wiyaʊ sɔsɔ. Ɛcaɣ kewiyaɣ kpelaɣ pɩnaɣ 527 pɩkɔɔ pɩtalɩ ɛ-sɩm alɩwaatʊ. Ɛkɛ kɩbɩnjaazɩ kɩɖɩnaʊ taa ɛyaa taa ɛyʊ nɔyʊ. kpaɣ kewiyaɣ hɔɔlʊʊ taa nɛ Ampiiri kamasɩ tuzuu nɛ Ɛsɔ sɛtʊ politiki ɛlaba tʊma wena yɔ pɩfɛyɩ yɔɔdʊʊ.
Ɛwɛ camɩyɛ hɛɛɛ, mbʊ lɛ, ɛpɩzɩ kewiyaɣ kpelaɣ tɔm pɩtɩŋna e-kpele weyi maɣmaɣ kaakɛ nɛ wiyaʊ Justin kajalaɣ tʊ, weyi ɛɛkɛ lɔŋ tasɩya taa lɔŋ tasɩyʊ sɔsɔ pʊcɔ ɛkɔɔ ɛlɛzɩ-ɩ yɔ. Yee e-kewiyaɣ kpelaɣ kpaʊ ɛlaba you kɔyɔ mbʊ pʊyɔɔ yɔ pɩɩwɛɛ se ɛhaɣ ɛsɛ nɛ Nika ɛyaa tɛ kʊyɩnaʊ nɛ kewiyaɣ kpelaɣ, nɛ ɛsɩɩ e-kiwiyaɣ ɖoŋ ɖɛfɛɛ ɖɛfɛɛ Ampiiri taa, ŋgʊ ɖooo kɩwɛʊ yɔ kɩɩkɛ Room ñɩŋʊ yɔ, pɩlɩna Ampiiri tɛ ɖanɩɣ pɩsʊʊ tambɔɣ yɔɔ.
Papɩzɩɣ pɛtɛyɩ-ɩ Justinien kewiyitu alɩwaatʊ tɔm nabʊlɛ taa yaa hɔɔlɩŋ naalɛ taa. Kpaɣnɛ pɩnaɣ 527 ŋtalɩ 540, wabɩtʊ na keelee, tɩwɛɛ kɛlɛʊ nɛ tɩcaɣ yuŋ. Ŋgʊ pʊwayɩ lɛ e-kewiyaɣ hɔɔlʊʊ naalɛ ŋgʊ kaawɛ paɖɩyɩtʊ.
Paakpa Ampiiri kɩ-kamasɩ siŋ nɛ yoŋ labʊ kɔzɩ kɔzɩ Itaalii ñɩŋʊ tɔlɩ. Yee Ampiiri ɛtakpa kɩ-tɩ yɔ lɩmaɣza ɖanɩɣ pɩsʊʊ hɔɔlɩŋ ɛnʊ ɛtɩŋa ɛ-taa nɛ ɛ-sɩm wayi Wɩsɩ Ɖɩɖʊyɛ taa Room Ampiiri talɩ kɩ-ɖoŋ ɖeɖe tɛtʊ lɩmaɣza taa.
Justinien kewiyitu sɩmtʊ lɩna kiɖe tɛɛ tɔm takayasɩ sakɩyɛ cɔlɔ. Lɛɛtʊna lɩna Justinien cɔlɔ kɔzɩ kɔzɩ ɛjaɖɛ paɣtʊ takayasɩ nzɩ ɛlaba kpaɣ ɖooo e-kewiyaɣ alɩwaatʊ taa nɛ sɩtʊsʊʊ mʊntʊsʊʊ ɛzɩma ɛlaba e-kewiyaɣ ɛjaɖɛ yɔ. Pʊcɔ lɛ, ɖama kewiyaɣ mʊʊ takayasɩ maya yaa tɔm cɔlɩya kaama e-kewiyaɣ tɔm. Césarée Procope ñɩndʊ ñɛwɛ poliŋ nɛ ntʊyɔna. Ɛ-tʊma takayasɩ ñɩkʊʊ niiye yoŋ weyi Justinien kaalaba e-kewiyaɣ alɩwaatʊ taa. Yoŋ ɛ-taa kɔyɔ Perse you nɛ Vandales you nɛ Goth you.