Julius Kambarage Nyerere

Ɖajaa Julius Kambarage Nyerere, palʋla-ɩ ɖomaɣ fenaɣ kɩyakʋ hiu nɛ naadozo (13) ñɩŋgʋ wiye, pɩnaɣ 1922 taa. Palʋla-ɩ Butiama tɛtʋ taa. Butiama tɛtʋ wɛ Tanzanii ɛjaɖɛ nɛ hayi kiŋ hɔɔlʋʋ taa. Londres tɛtʋ taa Ɖajaa Julius Kambarage Nyerere sɩba aloma fenaɣ kɩyakʋ hiu nɛ naanza (14) ñɩŋgʋ wiye, pɩnaɣ 1999 ñɩŋga taa. Londres tɛtʋ kɛŋna Aŋglɩtɛɛrɩ tɛtʋ sɔsɔtʋ.

Ɖajaa Julius Kambarage Nyerere kɛ politiki laɖʋ sɔsɔ nɔɔyʋ Tanzanii ɛjaɖɛ taa. Ɛlɩna Zanaki samaɣ liɖe taa.

E-politiki labʋ nʋmɔʋ taa ɛkɔma ɛpɩsɩ Tanzanii ɛjaɖɛ Minisi waa nɔɔ yɔɔ ɖɛyʋ kpaɣ pɩnaɣ 1960 nɛ puwolo pɩsɩɩnɩ pɩnaɣ 1961 taa. Pʋwayɩ lɛ, ɛkɔɔ ɛkɛ Tanzanii ɛjaɖɛ Ñʋʋdʋ kpaɣna aloma fenaɣ kɩyakʋ nɛɛlɛ nɛ nakʋ (29) ñɩŋgʋ wiye, pɩnaɣ 1964 nɛ puwolo pɩsɩɩnɩ kamɩŋ fenaɣ kɩyakʋ kagbaanzɩ (5) wiye, pɩnaɣ 1985 taa.

Sɔnɔdaa, Katolika Ɛsɔ sɛtʋ ŋgbɛyɛ taa ñɩma ɖɔŋa ñɩnʋʋ se pana se Ɖajaa Julius Kambarage Nyerere kɛ ɛyʋ kiɖeɖeu yaa ɛtɛkɛ-ɩ.

Payaɣ Ɖajaa Julius Kambarage Nyerere caa se Burito Nyerere. Ɛlɛ kɛ Zanaki liɖe taa ñɩma tɛ wiyaʋ nɔɔyʋ. Ɛ-caa kpaɣ halaa sakɩyɛ. Payaɣ ɛ-caa ɛnʋ ɛ-pɩɣa lɛɛka se Julius Mugaya.

Aŋglɩtɛɛrɩ ɛjaɖɛ kakpacɛyɩna Tanzanii ɛjaɖɛ. Aŋglɩtɛɛrɩ ɛjaɖɛ taa ñɩma sɔɔlɩ kpem se powona piya tɩŋa sukuli. Sukuli wɩlʋʋ nʋmɔʋ taa lɛ, Ɖajaa Julius Kambarage Nyerere sɩma pɩ-tɛ lɛɣtʋ pɩdɩɩfɛyɩ.