Gnassingbé Eyadèma Étienne
Palʋla Gnassingbé Eyadèma Étienne saŋayɩŋ fenaɣ kɩyakʋ nɩɩlɛ nɛ loɖo (26) ñɩŋʋ wiye, pɩnaɣ 1935 taa. Pya tɛtʋ taa palʋla-ɩ. Pya tɛtʋ kɛ Togo ɛjaɖɛ kantɔŋ nakʋyʋ. Kantɔŋ ŋ́gʋ, kɩwɛ kayaɣ tɛtʋ taa, kozaɣ egetiye taa.
Gnassingbé Eyadèma wona sɔsaa mʋlʋm lɛlaɣ fenaɣ kɩyakʋ kagbaanzɩ (5) ñɩŋʋ wiye, pɩnaɣ 2005 taa. Ɛsɔdaa lɔɔɖɩyɛ taa ɛsɩba, ŋgʋ, pʋwaɣ-ɩ nɛ powokaɣna-ɩ Fransɩ ɛjaɖɛ taa se pawazɩ-ɩ.
Gnassingbé Eyadème laba sɔɔjatʋ tʋmɩyɛ siŋŋ nɛ ɛkɔɔ ɛmʋ sɔɔjatʋ labʋ nimiye sɔsɔyɛ nɛ ɛwɛɛ Togo sɔɔjanaa tɩŋa ñʋʋ yɔɔ. Gnassingbé Eyadèma laba ɖɔɖɔ pilotiki tʋmɩyɛ siŋŋ ɛ-ɛjaɖɛ taa nɛ ajɛya sakɩyɛ lɛɛna taa.
Gnassingbé Eyadèma kpaɣ kpelaɣ Togo taa kɔlaɣ fenaɣ kɩyakʋ hiu nɛ naadozo ñɩŋʋ, pɩnaɣ 1967 taa. Ɛtɔɔ kewiitu Togo ɛjaɖɛ ñʋʋ yɔɔ nɛ pʋkɔɔ pɩtalɩ ɛ-sɩm wiye pɩnaɣ 2005 taa. Pʋ-tɔbʋʋ se ɛtɔɔ kewiyaɣ pɩnzɩ niidozo nɛ lutozo mpilim. Gnassingbé Eyadèma ñazɩ e-kewiyaɣ alɩwaatʋ taa siŋŋ, halɩ Anasaayɩ naa maɣmaɣ seɣa-ɩ.
Pɩnaɣ 1999 taa Maarɔkɩ ɛjaɖɛ wiyaʋ, ɖajaa Hassan II wona sɔsaa mʋlʋm. Afrɩka ajɛya ñʋndɩnaa tɩŋa payɩ taa lɛ, Maarɔkɩ wiyaʋ Hassan II kɛkɛŋna tamaɣ tɔɔyʋ. Ɛ-wayɩ lɛ, Gnassingbé Eyadèma tɩŋna.
Yee ḿbʋ, pʋ-tɔbʋʋ se, wiyaʋ Hassan II sɩm wayɩ pɩnaɣ 1999 taa lɛ, Togo ɛjaɖɛ ñʋʋdʋ, Gnassingbé Eyadèma pɩsɩna Afrɩka ajɛya ñʋndɩnaa kpeekpe tɛ tamaɣ tɔɔyʋ, kpaɣ pɩnaɣ 1999 nɛ puwolo pɩsɩɩna ɛ-sɩm wiye, pɩnaɣ 2005 ñɩŋa taa.
Ɖajaa weyi payaɣ se Etienne Eyadéma Gnassingbé yɔ, pɔtɔma se paa pɩɩla ɛzɩma palʋla-ɩ [[saŋayɩŋ fenaɣ]] kɩyakʋ nɛɛlɛ nɛ loɖo ñɩŋgʋ wiye, pɩnaɣ 1935 taa piya kantɔɔ taa [[Togo]] ɛjaɖɛ taa. Ɛsɩba [[lɛlaɣ fenaɣ]] kɩyakʋ kagbaanzɩ ñɩŋgʋ wiye, pɩnaɣ 2005 ñɩŋga taa. Ɛsɔdaa lɔɔɖɩyɛ naɖɩyɛ taa ɛsɩba alɩwaatʋ ndʋ powokaɣna-ɩ ɖakʋta sɔsɔʋ nakʋyʋ taa Fransɩ ɛjaɖɛ taa se pawazɩ-ɩ yɔ.
Etienne Eyadéma Gnassingbé kɛkɛ Togo ɛjaɖɛ taa politiki laɖʋ nɛ sɔɔja sɔsɔ nɔɔyʋ. Pɩnzɩ hiŋ naadozo nɛ lutozo mpilim ɛcaɣ Togo ɛjaɖɛ ñʋʋ yɔɔ. Pʋ-tɔbʋʋ se ɛkpaɣ kewiyaɣ kpelaɣ kpaɣ pɩnaɣ 1967 ñɩŋga nɛ puwolo pɩsɩɩnɩ ɛ-sɩm pɩnaɣ. Alɩwaatʋ ndʋ ɛkpaɣ kpelaɣ yɔ, ɛ nɛ nɔɔyʋ pɛtɛtɛyɩ-kɛ kaʋ. Pʋ-tɔbʋʋ se ɛ-tɔm pɔtɔkaɣ. [[Maarɔkɩ]] ɛjaɖɛ ñʋʋdʋ, Wiyaʋ Hassan II sɩm wayɩ lɛ, Gnassingbé Eyadéma pɩsɩnɩ Afrɩka ajɛya ñʋndɩnaa taa tamaɣ tɔɔyʋ. Ɛlɛ sɩba pɩnaɣ 1999 ñɩŋga taa kɛnɛ.
Palʋla Etienne Eyadéma Gnassingbé kʋñɔŋ hɔʋ nakʋyʋ taa Piya kantɔɔ taa. Ɛ-ñɩma kɛkɛ haɖaa kpaɣ ŋcɛlɛmwaa. Payaɣ ɛ-caa se Eyadéma. E-ɖoo hɩɖɛ lɛ N’danida. Pʋwayɩ lɛ, paya e-ɖoo ɛnʋ se Maman N’danida. Piya kantɔɔ wɛ Togo ɛjaɖɛ nɛ hayi kiŋ hɔɔlɔɔ taa. Etienne Eyadéma caa sɩba lɔŋ. Nabɛyɩ tɔŋ se paa pɩɩla ɛzɩma Ɖajaa Alpha Wissi alɩwaatʋ taa pakʋ-ɩ. Alpha Wissi kɛ ɖɔɖɔ Piya kantɔɔ taa tʋ.
Nabɛyɩ tɔŋ se Ɖajaa Etienne Eyadéma kpaɣ kpelaɣ lɛ, ɛñɩnɩ se ɛkpa Ɖajaa Alpha Wissi ɛ-caa kɩmɩyɛ. Pʋ-tɔbʋʋ se ɛñɩnaa se pakʋ Alpha Wissi. Toovenum lɛ, tɔm tʋnɛ, nɔɔyʋ tayazɩ tɩ-taa nɛ ɛna se tɩkɛ toovenum yaa pɔpɔtʋ tɔm. Ɖajaa Etienne Eyadéma caa sɩm wayɩ ɛsʋ Ɛsɔtɔm tɩŋɩyaa ŋgbɛyɛ sukuli cikpeluu ŋgʋ kɩwɛ Piya kantɔɔ taa yɔ kɩ-taa. Ɛtapɩzɩ ɛtɛ e-sukuli cikpeluu ŋ́gʋ. Nabɛyɛ tɔŋ se ɛkɛkɛ lʋɖʋ siŋŋ ɛ-ɛvatʋ taa.
Toovenum lɛ, Gnassingbé Eyadéma taakɛ ɛvalaa waɖʋ. Ɛsʋʋ ɛ-tɩ hɩɖɛ ńɖɩ se pɩsamɩ-ɩ ñazʋʋ kaalɛyɩtʋ. Pɔyɔɔdʋʋ mbʋ lɛ, ɛyaa tɩŋa se-i se toovenum ɛnʋʋ Ɛsɔ lɩzaa se ɛɖɔkɩ Togo ɛjaɖɛ.
Mbʋ pɩwɩlɩɣ se nɔɔyʋ kohu Eyadéma yɔ, pɩnaɣ 1997 ñɩŋga taa ɛ-pɩyalʋ nɔɔyʋ kpa hawiye. Ɛ-pɩyalʋ ɛnʋ ɛkatɩ weyi ekohu Eyadéma yɔ, ɛlɛ pɩyalʋ ɖeyi ɖeyi. Peeye Eyadéma kɔsɔɔla kpem se ɛ-pɩyalʋ ehu weyi ekohu-ɩ yɔ ɛlɛ pɩyalʋ nɛ pɩla se ɛkpa ɛ-kɩmɩyɛ. Pʋkɔɔ pɩla ḿbʋ ɖɔɖɔ nɛ piyele ɛ-taa la leleŋ siŋŋ nɛ ɛ-pɩyalʋ ɛnʋ.
Ɖajaa Etienne Eyadéma Gnassingbé laba abaa kɛ Paasɛyɩ egeetiye taa. Kabou-Sara haɖaa taa abalʋ nɔɔyʋ cɔlɔ ɛlaba-kʋ. Paasɛyɩ egeetiye ńɖɩ, ɖɩ-taa ɛkʋyɩnaa nɛ ɛsʋʋ [[Ɖahʋma]] ɛjaɖɛ taa. Ɖahʋma ɛjaɖɛ payaɣ sɔnɔ se Peenɛɛ ɛjaɖɛ. Peeye ɛsʋ Fransɩɩ waa sɔɔjatʋ taa pɩnaɣ 1954 taa.
Ɛ-sɔɔjatʋ tʋmɩyɛ labʋ nʋmɔʋ taa petiyi-i [[Ɛndosiini]] nɛ [[Alɩzerii]] pɛ-ajɛya taa. Peeye ɛlaba you siŋŋ nɛ ɛkaɖɩna mba pakʋyaɣ Fransɩɩ sɔɔjanaa yɔɔ yɔ. Ɛɛkɛ sɔɔja kpaɣ ŋcɛlɛm yem, ɛlɛ, ɛnʋ yele nɛ ɛyaa nɩɩ se ɛpɩsɩ sanzaŋ.
Alɩzerii you tɛmna nɛ Eyadéma nɛ ɛ-taabalaa sɔɔjanaa nabɛyɩ papɩsɩ paa weyi lɛ ɛ-ɛjaɖɛ taa Afrɩka tɛtʋ wandamm taa pɩnaɣ 1962 taa. Alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa lɛ, Afrɩka ajɛya naayɩ kapazɩ lɩʋ Anasaayɩ yomiye taa politiki nʋmɔʋ taa.
Afrɩka ajɛya taa sɔɔjanaa mba paawona-wɛ Ɛndosiini nɛ Alɩzerii pa-ajɛya taa se pala you nɛ pakaɖɩna mba pakʋyaɣ fransɩɩ waa yɔɔ yɔ, patapɩsɩ Afrɩka taa nɛ taa leleŋ. Tɔbʋʋ se, pɛtɛhɛyɩ-wɛ mbʋ pɩɩpɔzaa se pɛhɛyɩ-wɛ yɔ. Pɔkɔma papɩsɩ Afrɩka taa lɛ, Afrɩka ajɛya lɛɛna tisi nɛ pasʋzɩ pɔ-sɔɔjanaa mba paatiyi-wɛ mbʋ yɔ pa-ajɛya sɔɔjanaa lɛɛlaa taa. Piyele Togo ɛjaɖɛ ñekizi se kɩɩsʋzʋʋ Eyadéma nɛ ɛ-taabalaa sɔɔjanaa lɛlaa Togo sɔɔjanaa taa. Togo komina kizaa, mbʋ pʋ-yɔɔ yɔ, kɩtɔŋ se liidiye fɛyɩ se paahɛyɩ-wɛ.
Alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa lɛ, Togo tɛ sɛndɛɛlɩ waa kɛkpɛndɩ ɛyaa 300. Pa-pɩlɩʋ kɛkɛ kʋɖʋmʋʋ nɛ kɩwɛɛ Loma tɛtʋ sɔsɔtʋ taa. Sɛndɛɛlɩ waa mba, pa-ñʋʋdʋ payaɣ se Ɖajaa Georges Maîtrier. Sɛndɛɛlɩ ɛnɛ ɛkɛ Fransɩ tʋ. Ɛnʋ kɛkɛŋna alɩwaatʋ ndʋʋ Togo ɛjaɖɛ ñʋʋdʋ lɔŋ pasɩyʋ.
Nabɛyɛ tɔŋ se, alɩwaatʋ ńdʋ, paa pɩɩla ɛzɩma Togo ɛjaɖɛ ñʋʋdʋ, Ɖajaa [[Sylvanus Olympio]] heyi Eyadéma nɛ ɛ-taabalaa sɔɔjanaa mba palɩna you nɛ pɔkɔɔ yɔ se, ɛnʋ cɛlɩɣ-wɛ liidiye naɖɩyɛ kam nɛ pa-taa paa weyi lɛ, ɛpɩzɩ ɛñɩnɩ nɛ ɛla tʋmɩyɛ nɖɩ ɛsɔɔlaa yɔ.
Ɛlɛ, lɛlaa ñɔtɔŋ se, pɩtɛkɛ mbʋʋ pɩlaba. Paba tɔŋ se, Eyadéma nɛ ɛ-taabalaa sɔɔjanaa lɛlaa papɩsaa pɔkɔɔ lɛ, Ñʋʋdʋ Sylvanus Olympio kizi se ɛnʋ ɛɛsʋzʋʋ sɔɔjanaa mba powoba nɛ pakʋyɩ mba palʋkaɣ Afrɩka ajɛya tɩ-yɔɔ wɛʋ yɔɔ yɔ, Togo sɔɔjanaa taa.
Pʋ-yɔɔ pɩnaɣ 1963 ñɩŋga taa, Eyadéma ɖʋ nesi siŋŋ nɛ pakʋ Ñʋʋdʋ Sylvanus Olympio. Togo ɛjaɖɛ lɩ ɖi-yomiye taa lɛ, Sylvanus Olympio calɩna kɛʋ ɖɩ-ñʋʋdʋ pɩnaɣ 1960 taa.
Pakʋ Togo ɛjaɖɛ Ñʋʋdʋ kajalaɣ tʋ Sylvanus Olympio lɛ, Ɖajaa Nicolas Grunitzky kpaɣ kpelaɣ. Pɩnzɩ lʋbɛ Etienne Gnassingbé Eyadèma ha Togo ɛjaɖɛ Ñʋʋdʋ naalɛ tʋ, pʋ-tɔbʋʋ se Ɖajaa Nicolas Grunitzky se ɛcaɣ kpelaɣ yɔɔ.
Ɖajaa Etienne Gnassingbé Eyadèma tisa Ñʋʋdʋ Nicolas Grunitzky kpelaɣ yɔɔ nɛ ɛmʋ-kɛ kɔlaɣ fenaɣ kɩyakɩŋ hiu nɛ naadozo (13) ñɩŋgʋ wiye, waaɣ tozo ñɩŋga taa pɩnaɣ 1967 taa. Ɛlɛ, ɖomaɣ fenaɣ kɩyakɩŋ hiu nɛ kagbaanzɩ (15) ñɩŋgʋ wiye pacaɣzɩ-ɩ kpelaɣ yɔɔ. Ɛkɛ Togo Ñʋʋdʋ, ɛkɛ ɖɔɖɔ Togo kewiyaɣ ñʋʋdʋ nɛ ɛtɛ ɛkɛ ɖɔɖɔ Togo ɛjaɖɛ yɔɔ kandɩyʋʋ minisi.
Ɖajaa E. Gnassingbé Eyadèma lɩna e-you nʋmɔʋ nɛ ɛkɔɔ ɛpɩzɩ ɛsʋʋ Togo sɔɔjanaa hɛkʋ taa lɛ, ɛpɩsɩ pa-ñʋʋdʋ kamɩŋ fenaɣ kajalaɣ kɩyakʋ ñɩŋgʋ wiye, waaɣ falaŋga, pɩnaɣ 1965 taa. Alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa lɛ, ɛmʋ letenaɣ kolonɛɛlɩ nimiye.
Pɩnaɣ 1969 ñɩŋga taa ɛlɩzɩ politiki ŋgbɛyɛ naɖɩyɛ Togo taa. Politiki ŋgbɛyɛ ndɩɩ payaɣ se RPT. Politiki ŋgbɛyɛ ńɖɩ, ɖɩ-tɔbʋʋ kɛlɛ se Togo samaɣ kpeɣlaa. Ŋgbɛyɛ ɖɩnɛ ɖi-ɖeke ɖɩɩwɛna Togo taa.
Pɔtɔ caca nakʋyʋ pɩnaɣ 1972 ñɩŋga taa, kɔlaɣ fenaɣ kɩyakʋ nakʋ ñɩŋgʋ wiye nɛ pañɩɣ nesi siŋŋ se Etienne Gnassingbé Eyadèma kɛŋna Togo Ñʋʋdʋ. Ɖɔɖɔ lɛ, pɩtaha waɖɛ nɔɔyʋ se ɛlɩzɩ politiki ŋgbɛyɛ naɖɩyɛ nɛ pɩtasɩna RPT ñɩnɖɛ.
Togo paɣtʋ pɔzʋʋ se, ɛyʋ ɛcaɣ kpelaɣ yɔɔ pɩnzɩ kagbaanzɩ yɔ, pʋpɔzʋʋ se paɖaɣnɩ caca tɔʋ nɛ palɩzɩ Ñʋʋdʋ kɩfalʋ. Ɛlɛ, Ñʋʋdʋ Eyadèma yɔ, pɛtɛlɛɣzɩ-ɩ kaʋ pʋkɔɔ pɩtalɩ ɛ-sɩm wiye.
Ɛkpaɣ kpelaɣ kɔlaɣ fenaɣ kɩyakɩŋ hiu nɛ naadozo ñɩŋgʋ wiye, waaɣ tozo, pɩnaɣ 1967 ñɩŋga taa lɛ, ɛlaba pɩnzɩ hiu nɛ kʋɖʋm nɛ pʋcɔ pɔtɔ caca se palɩzɩ Togo ɛjaɖɛ Ñʋʋdʋ kɩfalʋ. Pʋ-tɔbʋʋ se pɔtɔ-kʋ pɩnaɣ 1979 ñɩŋga taa.
Pɔtɔ-kʋ lɛ, ɛnʋ ɖɔɖɔ palɩzaa se ɛɖaɣnɩ ɖiyuu Togo ɛjaɖɛ. Eɖiya-ɖɩ nɛ pɩnzɩ kagbaanzɩ wayɩ lɛ, paɖaɣnɩ tɔʋ caca kɩfalʋʋ se palɩzɩ Togo Ñʋʋdʋ kɩfalʋ.
Pʋtɔ caca kɩfalʋʋ ŋgʋʋ waaɣ cosi, pɩnaɣ 1986 ñɩŋga taa. Pɔtɔ-kʋ ɖɔɖɔ lɛ, kʋɖʋm ɛnʋʋ patazɩ lɩzʋʋ se ɛɖaɣnɩ kɛʋ Togo Ñʋʋdʋ. Peeye ɛɖaɣnɩ ɖiyuu Togo pɩnzɩ kagbaanzɩ ɖɔɖɔ.
Pɩnzɩ ńzɩ sɩsɩ wayɩ lɛ, paɖaɣnɩ tɔʋ caca kɩfalʋʋ se pɛlɛɣzɩ-ɩ. Pɔtɔ-kʋkʋ waaɣ naza ñɩŋga taa, pɩnaɣ 1993 taa. Kʋɖʋm ɛnʋ ɖɔɖɔ patazɩ lɩzʋʋ nabudozo ñɩmbʋ ɖeɖe se ɛkɛ Togo Ñʋʋdʋ.
Ɛtasɩ ɖiyuu Togo nɛ pɩnzɩ kagbaanzɩ wayɩ lɛ, pɔtɔtɔ caca pʋkɔɔ pɩtalɩ pɩnzɩ nakʋ. Pɩnzɩ hiu ñɩnzɩ taa patasɩ tɔʋ caca kɩfalʋʋ se pɛlɛɣzɩ-ɩ. Pʋ-tɔbʋʋ se pɔtɔ-kʋ waaɣ naza ñɩŋga taa, pɩnaɣ 2003 taa.
Ɖajaa Etienne Gnassingbé Eyadèma kʋɖʋm ɛnʋʋ Togo piya tisaa se ɛɖaɣnɩ pɛ-ɛjaɖɛ ɖiyuu. Sʋsaa tuu eduye se ‘pɔñɔyʋʋ pɩɣa mʋtʋ tɔɔʋ nɛ pɔsɔzɩ-kɛ ɖozi.
Salaŋ fenaɣ kɩyakʋ nɛɛlɛ nɛ naadozo (23) ñɩŋgʋ wiye, waaɣ cosi, pɩnaɣ 1986 taa, ɛtɛlɩm waa nabɛyɩ sʋ Togo tɛtʋ sɔsɔtʋ, Loma taa se pâla kiɖi kiɖi lakasɩ nɛ pakʋ Togo piya. Togo sɔɔjatʋ ɖoŋ yɔɔ lɛ, papɩzaa pakpa ɛtɛlɛm waa mba, pa-taa ɛyaa sakɩyɛ.
Pañɩna paaɣ nɛ patakɩ ɛzaɣtʋ tɔm tʋnɛ tɩ-taa lɛ, Togo tɛ kaɖasɩ sɔsɔsɩ sɔsɔsɩ tɔŋ se paa pɩɩla ɛzɩma ɛtɛlɛm waa mba, palɩna kana nɛ Purikina-Faso pɛ-ajɛya taa nɛ pɔkɔɔ Togo taa.
Ñʋʋdʋ Eyadèma tɩŋna sɔɔjatʋ taabalɩyɛ nɖɩ ɖɩwɛ Togo nɛ Fransɩ pa-ajɛya naalɛ ana a-hɛkʋ taa yɔ nɛ pɩha-ɩ waɖɛ nɛ ɛpɔzɩ Fransɩ ɛjaɖɛ se ɖitiyina-ɩ ɖɩ-sɔɔjanaa nabɛyɛ nɛ pasɩnɩ Togo sɔɔjanaa ɛtɛlɛm waa panɛ pa-ɖɩlɩyɛ ñɩnʋʋ nʋmɔʋ taa. Peeye Fransɩ sɔɔjanaa nabɛyɛ sʋ Togo taa.
Togo tʋmlaɖaa kizi tʋmɩyɛ wobu pɩnaɣ waaɣ falaŋga, pɩnaɣ 1990 taa. Ñamñam lakasɩ ndɩ ndɩ siɣdi Togo pɩnaɣ ŋga ka-taa siŋŋ. Sɔɔjanaa lɩɣaɣ haba yɔɔ nɛ pamɩzɩ evebiya nɛ pɛlaa mba pakaɖaɣna nɛ kewiyaɣ yɔ. Ɛyaa mɩnɩŋ sakɩyɛ hiɣ sɩm helu helu lakasɩ ńzɩ sɩ-taa.
Helu helu lakasɩ ńzɩ sɩ-yɔɔ pɩɩkɛ kɩjɛyʋʋ Ñʋʋdʋ Eyadèma, pɩnaɣ 1991 ñɩŋga taa se etisi nɛ politiki aŋgba ndɩ ndɩ ñɔ ɛ-ɛjaɖɛ taa. Toovenum lɛ, Fransɩ ɛjaɖɛ Ñʋʋdʋ, ɖajaa François Mitterrand niye ñɩɣʋ yɔɔ Ñʋʋdʋ Eyadèma tisaa nɛ politiki aŋgba nɩ ndɩ ñɔ Togo taa.
Pʋ-nʋmɔʋ taa palaba kedizaɣ sɔsaɣ nakɛyɩ kpaɣ hasɩyaɖɛ fenaɣ kɩyakʋ lutozo (8) ñɩŋgʋ wiye nɛ puwolo pɩtalɩ kɩyɛɛna fenaɣ kɩyakʋ nɛɛlɛ nɛ lutozo (28) ñɩŋgʋ wiye, waaɣ cosi pɩnaɣ 1991 ñɩŋga taa.
Kedizaɣ ŋga ka-taa palɩzɩ paɣtʋ se pɩtatasɩ haʋ waɖɛ ɛjaɖɛ Ñʋʋdʋ se ɛɖɔkɩ kewiyisi tɩŋɛ e-nesi tɛɛ. Pʋ-tɔbʋʋ se, ɛjaɖɛ Ñʋʋdʋ wɛɛ ; kewiyaɣ Ñʋʋdʋ ñɛwɛɛ ɖɔɖɔ nɛ paɣtʋ lɩzɩyaa Ñʋʋdʋ ɖɔɖɔ ñɛwɛɛ. Pɩɩhaɣ waɖɛ ɛjaɖɛ Ñʋʋdʋ se ɛla tʋma naadozo anaa e-ɖeke.
Saŋayɩŋ fenaɣ taa, waaɣ cosi, pɩnaɣ 1991 taa you lɔɔɖa tɔ hɔzɩŋ loma tɛtʋ taa komina ñʋʋdʋ tʋma ɖɩlaɖɛ. Pɩ-lakasɩ nzɩ sɩ-taa Ñʋʋdʋ Eyadèma ɖaɣnɩ mʋʋ ɛ-waɖɛ ndɩ ndɩ. Peeye ɛlɛɣzɩ Togo paɣtʋ salaŋ fenaɣ kɩyakʋ nɛɛlɛ nɛ lʋbɛ ñɩŋgʋ wiye, waaɣ tozo, pɩnaɣ 1992 taa.
Togo tʋmlaɖa tɩŋa kizi tʋmɩyɛ wobu kpaɣna kamɩŋ fenaɣ kɩyakʋ hiu nɛ loɖo, pɩnaɣ kʋɖʋmaɣ ŋga ka-taa. Fenasɩ sakɩyɛ pekizi tʋmɩyɛ wobu. Palaba mbʋ se paheyina Togo komina se pɔtɔsɔɔlɩ se sɔɔjanaa ɛɖʋ pɔ-nɔɔ politiki tɔm taa.
Kɔlaɣ fenaɣ kɩyakʋ nɛɛlɛ nɛ kagbaanzɩ (25), waaɣ naza pɩnaɣ 1993 ñɩŋga taa polisi waa lɩ habɛ yɔɔ nɛ pɔtɔ hɔzɩŋ mba pakaɖɩɣna komina yɔ pɔ-yɔɔ. Pʋ-nʋmɔʋ taa ɛyaa hiu nɛ loɖo (16) lesi pe-weziŋ. Ɛlɛ, mba pakaɖɩɣna komina yɔ, papa ñɔtɔma se ɛyaa nɩɩnʋwa hiɣna sɩm. Mbʋ yebina nɛ anasaayɩnaa ŋgbɛyɛ sɛ pa nɛ Togo pɛ-ŋgbɛyɛ.
Koyindinaa kpɛzɩ Ñʋʋdʋ Eyadèma tam sakɩyɛ taa, ɛlɛ, petehiɣ-i. Halɩ lakɩŋ fenaɣ kɩyakʋ nɛɛlɛ nɛ kagbaanzɩ (25) ñɩŋgʋ wiye, waaɣ naza, pɩnaɣ 1993 ñɩŋga taa pɔtɔ hɔzɩŋ ɛ-ɖʋzɩyɛ taa, ɛlɛ, petehiɣ-i ɖɔɖɔ.
Pɔtɔ caca nakʋyʋ mɩsɩgʋm fenaɣ kɩyakʋ nɛɛlɛ nɛ kʋɖʋmʋʋ (21), waaɣ naza, pɩnaɣ 1998 taa se pɛlɛɣzɩ Togo Ñʋʋdʋ. Pɔtɔ-kʋ lɛ, Eyadèma kʋɖʋm ɛnʋʋ pɔtɔma se ɛwaba. Ɛlɛ, Mba papama komina nɛ ɛsa yɔ, petetisi se ɛnʋ wabɩna caca ŋ́gʋ ki-ɖeɖe. Cɔnɩyaa mba palɩnɩ ajɛya ajɛya nɛ pɔkɔɔ se pana caca ŋgʋ kʋɖɔŋ ɖɔm mbʋ yɔ, pɔtɔma ɖɔɖɔ se pɩtɛkɛ Ñʋʋdʋ Eyadèma wabɩna caca ŋgʋ kʋ-tɔʋ taa. Pɔtɔma se politiki ŋgbɛyɛ nɖɩ payaɣ se UFC yɔ, ɖʋ-ñʋʋdʋ Gilchrist Olympio wabɩna.
Pɔtɔ ɖɔɖɔ caca nakʋyʋ lakɩŋ fenaɣ kɩyakʋ nɛɛlɛ nɛ kʋɖʋmʋʋ (21) ñɩŋgʋ wiye, waaɣ nʋwa, pɩnaɣ 1999 taa se palɩzɩ Togo paɣtʋ lɩzɩyaa. Pɔtɔ-kʋ lɛ, Ñʋʋdʋ Eyadèma tɛ politiki ŋgbɛyɛ RPT tɛ paɣtʋ lɩzɩyaa kɩlɩna ɖɔʋ. Ɛlɛ, mba papama komina nɛ ɛsa yɔ, pekizaa, pɔtɔtɔ caca ŋ́gʋ.
Hasɩyaɖɛ fenaɣ taa Ñʋʋdʋ Eyadèma tisaa se eyeki kpelaɣ pɩnaɣ waaɣ naza pɩnaɣ 2003 taa. Toovenum lɛ, pɩnaɣ ŋga ka-taa pɩnzɩ nzɩ pʋwɛɛ se ɛtasɩ caɣʋ kpelaɣ yɔɔ yɔ sɩtɛŋ.
Togo kewiyaɣ ɖɔkɩyaa nɛ mba papama-wɛ nɛ ɛsa yɔ, panɩnɩ ɖama se paɖaɣnɩɣ tɔʋ caca kɩfalʋʋ nɛ palɩzɩ Togo paɣtʋ lɩzɩyaa kɩfama. Panɩnɩ ɖama, ɛlɛ, paɖʋʋ alɩwaatʋ nɛ papaŋ-tʋ tuzuu. Waaɣ tozo, pɩnaɣ 2002 ñɩŋga taa pɔkɔma pɔtɔ caca ŋ́gʋ.
Lɛlaɣ fenaɣ kɩyakʋ lutozo (8), waaɣ tozo pɩnaɣ 2002 taa, paɣtʋ lɩzɩyaa lɛɣzɩ caca tɔʋ paɣtʋ ndɩ ndɩ. Peeye pʋkʋsɩ mba papama kewiyaɣ nɛ ɛsa yɔ, pa-hʋzɩŋ. Pʋ-yɔɔ mɩsɩgʋm fenaɣ kɩyakʋ nɛɛlɛ ñɩŋgʋ wiye, pɩnaɣ kʋɖʋmaɣ ŋ́ga ka-taa Togo minisiwaa nɔɔ yɔɔ tʋ, ɖajaa Agbéyomé kodjo kizi ɛ-tʋmɩyɛ.
Pʋ-nʋmɔʋ taa pɔtɔ caca kɩtatalʋʋ nakʋyʋ aloma fenaɣ kɩyakʋ nɛɛlɛ nɛ lʋbɛ ñɩŋgʋ wiye pɩnaɣ kʋɖʋmaɣ ŋ́ga ka-taa se palɩzɩ paɣtʋ lɩzɩyaa kɩfama. Mba papama kewiyaɣ nɛ ɛsa yɔ, pɛ-tɛ politiki aŋgba sɔsɔna taa ɛyaa sakɩyɛ kizi caca ŋ́gʋ kʋ-tɔʋ.
Saŋgayɩŋ fenaɣ kɩyakʋ niidozo (30), pɩnaɣ kʋɖʋmaɣ ɖɔɖɔ ŋ́ga ka-taa lɛɣzɩ Togo paɣtʋ 59 ñɩŋdʋ. Paɖʋ paɣtʋ ńdʋ tɩ-taa se, nɔɔyʋ ɛɛpɩzɩɣ ɛkɛ Togo Ñʋʋdʋ nɛ pɩɖɛɛ pɩnzɩ hiu yɔɔ. Kɔyɔna, paɣtʋ lɩzɩyaa lɛɣzɩ paɣtʋ ńdʋ nɛ pɩhaɣ waɖɛ Ñʋʋdʋ Eyadèma se yee pɔtɔʋ caca kɩfalʋʋ se palɩzɩ Togo Ñʋʋdʋ kɩfalʋ lɛ, ɛɖaɣnɩ sɩʋ ɛ-takayaɣ.
Agoza fenaɣ kɩyakʋ naalɛ, waaɣ naza, pɩnaɣ 2003, Togo kewiyaɣ kizi ɖajaa Gilchrist Olympio takayɩsɩ. Ɛlɛ kasɩ-sɩ se pɔtɔ caca lɛ, papɩzɩ palɩzɩ-ɩ nɛ ɛkɛ Togo Ñʋʋdʋ. Togo kewiyaɣ kizi ɛ-takayɩsɩ, mbʋ pʋyɔɔ yɔ, sɩfɛyɩ sɩ-tɩŋa, tɔnʋʋ taa alaafɩya takayaɣ fɛyɩ. Pʋ-tɔbʋʋ se nabʋyʋ ɛɛwɩlɩɣ se ɛfɛyɩnɩ kʋdɔŋ nakʋyʋ. Pʋ-yɔɔ agoza fenaɣ ŋ́ga ka-taa, kɩyakʋ nɛɛlɛ nɛ kʋɖʋmʋʋ ñɩŋgʋ wiye, ɖajaa Gilchrist Olympio kaɖa kpayɩ se Ñʋʋdʋ Eyadèma wɛɛ ɛlɩɣ Togo paɣtʋ wayɩ kaahɛzaɣ.
Pɔtɔ caca kɩfalʋʋ pɩnaɣ 2003 taa lɛ, pakaɖɩ kpayɩ mɩsɩgʋm fenaɣ kajalaɣ ñɩŋga wiye se Ñʋʋdʋ Eyadèma wabɩna. Ɛyaa mɩnɩʋ yɔɔ lɛ, ɛyaa 57,78 lɩzɩna-ɩ se ɛkɛ ɛjaɖɛ Ñʋʋdʋ. Politiki aŋgba wena apama kewiyaɣ nɛ ɛsa yɔ, a-ñʋŋ tɩnaa sakɩyɛ kizi tɔm tʋnɛ. Mɩsɩgʋm fenaɣ kɩyakʋ nɛɛlɛ (20) ñɩŋgʋ wiye, pɩnaɣ kʋɖʋmaɣ ŋ́ga ka-taa Ñʋʋdʋ Eyadèma ɖuu Togo samaɣ ɛsɩndaa. Afrɩka ajɛya Ñʋŋ tɩnaa lʋbɛ ɛsɩndaa eɖuwaa.
Waaɣ nʋwa, pɩnaɣ 2004 ñɩŋga taa Anasaayɩnaa ajɛya kɩkpɛndʋʋ ŋgbɛyɛ ɖaɣnɩ yebu nɛ taabalɩyɛ wɛɛ a nɛ Togo pɛ-hɛkʋ taa. Ayeba nɛ taabalɩyɛ ɖaɣnɩ wɛʋ, mbʋ pʋyɔɔ yɔ, Togo tisaa se kʋɖʋzʋʋ takayɩsɩ pɩnaɣ 2005 ñɩŋga taa nɛ palɩzɩ paɣtʋ lɩzɩyaa kɩfama.
Ñʋʋdʋ Eyadèma wɛna ñamɩyɛ kʋdɔŋ. Kʋdɔŋ ŋ́gʋ kʋkʋyɩnɩ-ɩ nɛ pakpaɣ-ɩ ɛsɔdaa lɔɔɖɩyɛ taa se pɛɖɛɣnɩ-ɩ Anasaayɩnaa tɛ. Ɛsɔdaa lɔɔɖɩyɛ nɖɩ pakpaɣ-ɩ ɖɩ-taa yɔ, ɖɩ-mayaɣ kɛlɛ 707. Ɛ-tɛ Piya kantɔŋ taa pakpaɣnɩ-ɩ nɛ patɩŋɩnɩ-ɩ Tunizii ɛjaɖɛ ñʋʋ yɔɔ. Ɛsɔdaa lɔɔɖɩyɛ ńɖɩ ɖɩ-taa ɛ-kʋdɔŋ tɔcɔ. Pɩɩkɛ lɛlaɣ fenaɣ kɩyakʋ kagbaanzɩ ñɩŋgʋ wiye, waaɣ falaŋga, pɩnaɣ 2005 taa.
Fransɩ ɛjaɖɛ Ñʋʋdʋ, Jacques Chirac tɩnɩ Ñʋʋdʋ Eyadèma tɛ sɩm kpa lɛ, ɛtɩtiyina kʋñɔŋ wiye takayaɣ Gnassingbé hɔʋ. Ɛtɔŋ ka-taa se Eyadèma kɛkɛ Fransɩ ɛjaɖɛ taabalʋ, se ɛkɛkɛ ɖɔɖɔ ɛnʋ maɣmaɣ ɛ-ŋgbɛyɩdʋ nɔɔyʋ siŋŋ.