Folk

Pɩlɩɩna Wikipediya
Sauter à la navigation Sauter à la recherche

Folk minziiki pɩkɛ soo kɩkpɛndʊʊ, pɩkɛ mʊsɩ sakɩyɛ nzɩ sɩpaɣza kpaɣ kpaɣɖʊ 20, sɩ-nɛ sɔnzɩ mʊsɩ pɛkpɛndɩ pɛwɛɛ. Kpaɣ kpaɣɖʊ 20 hɛkʊ alɩwaatʊ, pakpaɣ-kʊ ɛzɩ kɩkɛ soul piliŋa minziiki nakʊyʊ.

Ɛyaa kpeekpe sɩm-kʊ kpaɣ pɩnzɩ 1960 alɩwaatʊ taa. Minziiki kɩfalʊʊ ŋgʊ payaa-kʊ se minziiki folk yaa nɔɔnɔɔ alɩwaatʊ taa minziiki. Kpaɣ ɖooo pɩnzɩ 1990 mbʊ yɔ, ɖaɣnʊʊ lʊlʊʊ kɩfam tɔm takaɣnaɣ ajɛyɛ wena aawɛ weewe tɔsʊʊ huuu nɔmɔʊ taa yɔ kɛlɛ alɛ ya-kʊ se kedeŋa kpeekpe minziiki yaa mʊsɩ yaa soo.

Pɩha nɔmɔʊ se papɩzɩɣ papaɣzɩ folk tʊmɩyɛ Fransɩɩ ɛjaɖɛ taa, Paarii tɛetʊ taa pɩnaɣ 1964 alɩwaatʊ ndʊ palakaɣ kajalaɣ hootenanny kɛ Amerika Hɛkʊ yɔ, Lionel Rocheman kaañɔɔzɩna pʊ-tʊmɩyɛ nɖɩ. Pɩkpaɣ nɛ mbʊ nɛ pɩtɩ labʊ lɔŋ lɔŋ, John Wright ɛɛkɛ evebupɩɣa yem kɛ Ɛnglɩsɩ ɛjaɖɛ taa, ɛtɩ talɩ Paarii tɛtʊ taa nɛ ɛ nɛ Catherine Perrier pɔñɔɔzɩ kajalaɣ folk minziiki tʊma, kɛlɛ payaa-wɛ folkeux pʊ-tɔbʊʊ se folk tɩnaa.