Esɩperantɔ kʊnʊŋ

Pɩlɩɩna Wikipediya
Nombre de membres de l'association Esperanto par pays

Esɩperantɔ kɛ ajɛyɛ kpeekpe hɛkʊ taa kʊnʊŋ. Ɖɩkpaɣ kedeŋga ajɛyɛ kɔyɔ pɔyɔɔdʊʊ-kʊ ajɛyɛ mɩnɩʊ nɛ nɛɛlɛ taa. Pɩkɛ kɩcɛyʊʊ se ŋkpɛlɛkɩ-kʊ nɛ pʊcɔ ŋlabɩ-kʊ nɛ tʊmɩyɛ. Esɩperantɔ kʊnʊŋ kɛ kɔyɛ hayʊ ɛyaa ndɩ ndɩ mba palʊlɩ-wɛ kʊnʊmɩŋ ndɩ ndɩ taa se papɩzɩɣ pɔyɔɔdʊʊ na ɖama tɔsʊʊ huuu nɔmɔʊ taa. Esɩperantɔ lɩmaɣza yɔ se kɩ-kɛ kondoloko ɛsɛkuliye ñɩnʊʊ nɔmɔʊ taa.

Pɩnaɣ 1887 taa Ɖajaa Zamenhof, nɛ ɛ-sɛ hɩɖɛ se Doktoro Esperanto pʊ-tɔbʊʊ se ɖɔkɔtɔ tɩlɩyʊ sɔsɔ. Ɛnʊ hana pʊwayɩ ɛ-hɩɖɛ kʊnʊŋ ŋgʊ nɛ ɛsusuu ajɛyɛ hɛkʊ taa kʊnʊŋ ŋgʊ kɩ-tɛ tambɔ tɔm. Kʊnʊŋ ŋgʊ kɩtɩhuu lɔŋ lɔŋ pɩnzɩ kajalaɣ ñɩnzɩ taa nɛ pɩkpaɣna mbʊ nɛ palɩzɩʊ samaɣ taa nɛ ajɛyɛ sakɩyɛ tɛ ɖama katɩʊ.

Esɩperantɔ kɩɖaʋ kɩɖɛɛka

Caŋga yɔɔ kpɛlɛkʊʊ lɩʊ kajalaɣ wɛtʊ pɩnzɩ 2000 nɔɣ yɔ, nɛ pɩkɩlɩ wayi wayi Esɩperantɔ tɔm kɩwɩlɩtʊ kpɛlɛkʊʊ lonaa sakɩyɛ yɔ ɛzɩ Duolingo pɩnaɣ 2015 nɛ mɛɛsaɣtɛ aŋgba wena asɩna nɛ Esɩperantɔ kʊnʊŋ ɖɛɣ na lɔŋ lɔŋ yɔ.

Esɩperantɔ tɛkɛ ɛjaɖɛ naɖɩyɛ taa kewiyaɣ kʊnʊŋ. Ɛlɛ, kɩkɛ tʊmɩyɛ kʊnʊŋ aŋgba wena awɛna kɛsɛɣa tɛ ɛhʊyɛ yɔ, kajalaɣ taa paa lɛ Esɩperantɔ tɛ aŋgba. Esɩperantɔ cɔlʊʊ sɔsɔtʊ kɛ kedeŋga Esɩperantɔ ŋgbɛyɛ (UEA), ɖɩ nɛ ajɛyɛ kɩgbɛndʊʊ nɔɔ kʊɖʊmaɣ ŋgbɛyɛ nɛ UNESCO pɛwɛna ɖama nɛ tabalɩyɛ nɩnaʊ nʊmɔʊ taa.

Ɖajaa L. L. Zamenhof, pɩnaɣ 1908