Eiffel Tilimiye Sɔsɔɖɛ
Eiffel Tilimiye Sɔsɔɖɛ kɛna fer puddlé tɛ tilimiye sɔsɔʋ. Kɩ-kʋkʋyɩmɩŋ talɩɣ ɛzɩ mɛtɛwaa kudokiŋ nasɩdozo nɛ hiŋ naalɛ nɛ naanaza (324) mbʋ yɔ. Nɛ kuduyuu kʋnɛ kʋ-n̄ʋʋda nɛ mbʋ payaɣ se antɛnɩɩ. Kuduyuu kʋnɛ yɔ, kɩwɛ Paarii tɛtʋ taa. Paarii tɛtʋ kɛŋna Fransɩ ɛjaɖɛ tɛtʋ sʋsɔtʋ.
Ɖajaa Gustave Eiffel nɛ ɛ-sɩnɩyaa pamana Eiffel tilimiye kʋnɛ.
Pama-kʋ size palɩzɩ Paarii tɛtʋ nɛ pele kedeŋa kpeekpe ɛsɩndaa. Pʋ-tɔbʋʋ se pɔsɔɔlɩ se kpeekpe yɔɔ ajɛya kpeekpe ɛtɩlɩ-kʋ. Pɩnaɣ 1889 ñɩŋa taa pelema Paarii tɛtʋ ndʋʋ kedeŋa ɛsɩndaa. Eiffel kuduyuu sɔsɔʋ kʋnɛ, pacalɩ-kʋ maʋ lɛ, payaa-kʋ se mɛtɛwaa nasɩdozo (300) kuduyuu.
Kɩwɛ Paarii tɛtʋ nɛ hayi kiŋ wɩsɩ ɖɩɖʋyɛ hɔɔlʋʋ taa. Kuduyuu sɔsɔʋ kʋnɛ kɩñɔtɩna Fransɩ ɛjaɖɛ taa awayɩ wondu kaɖaɣ ŋga payaɣ se ''lakɩŋ fenaɣ hayɩm'' yɔ kpam. Eiffel kuduyuu sɔsɔʋ pɩsɩ Paarii tɛtʋ kumoɖe.
Kedeŋa kpeekpe ɛsɩyɛ egbena lona tɩŋa taa payɩ lɛ, Fransɩ ɛjaɖɛ taa Ɛsɔ sɛtʋ kpaaŋ sɔsɔʋ ŋgʋ payaɣ se ''Paarii tɛtʋ taa Ɖoɖoo'' yɔ kɩ-taa ɛyaa kɩlɩɣ wonaʋ ɛsɩyɛ egbena. Kɩ-taa kedeŋa kpeekpe caanaʋ wondu ndɩ ndɩ kɩlɩ wɛʋ. Pʋ-tɔbʋʋ se kɩ-taa pasɩ caanaʋ wondu sɔsɔtʋ sɔsɔtʋ. Pɩnaɣ taa ɛyaa mba powokina ɛsɩyɛ egbena kɩ-taa yɔ, patalɩ ɛyaa miiliyɔɔ waa hiu nɛ naadozo nɛ ɛyaa loɖo mbʋ yɔ.
Kɩ-wayɩ lɛ, Eiffel kuduyuu tɩŋɩna. Kpaɣna patʋlʋʋ kɩ-nɔnɔsɩ nɛ sɔnɔ yɔ, ɛyaa miiliyɔɔ waa nasɩdozo nɛ pɩɖɛɛ pʋ-yɔɔ tɛmna sʋnaʋ ɛsɩyɛ egbena kɩ-taa.
Pɩnaɣ 2011 ñɩŋa taa ɛyaa miiliyɔɔ waa lʋbɛ nɛ kʋɖʋm woŋna ɛsɩyɛ egbena Eiffel kuduyuu sɔsɔʋ taa. Agɔma, pʋ-tɔbʋʋ se mba pɛtɛkɛ Fransɩ ɛjaɖɛ ñɩma yɔ pakɩlɩɣna wonaʋ ɛsɩyɛ egbena Eiffel kuduyuu sɔsɔʋ taa. Pɩnaɣ 2011 taa, ɛyaa kpeekpe mba powoba ɛsɩyɛ egbena naʋ Eiffel kuduyuu sɔsɔʋ taa yɔ, ɛyaa mɩnʋʋ yɔɔ lɛ, ɛyaa 75 kɛ agɔma.
Ɛsɔ sɛtʋ kuduyuu sɔsɔʋ ŋgʋ payaɣ se ''Paarii tɛtʋ taa Ɖoɖoo'' yɔ nɛ Eiffel kuduyuu peyeki nɛ Fransɩ ɛjaɖɛ tɔsʋʋ ɖɛɣna ɛsɩndaa pɩdɩɩfɛyɩ. Toovenum lɛ, ɛyʋ hɛyɩɣ liidiye nɛ pʋcɔ ewona ɛsɩyɛ egbena yɔ, ɖɩtɛkɛ cikpeɖe.taa.
