Caanaʊ (Antiquité)

Pɩlɩɩna Wikipediya

Caanaʊ kɛ tɔm kɩpɩndʊ alɩwaatʊ. Pɩtɩŋna matʊ lɛɛzɩtʊ yɔɔ kɛ caanaʊ tɔm lɛɛzɩ pʊcɔ caanaʊ alɩwaatʊ yaa kɩbɩnjazɩ alɩwaatʊ. Alɩwaatʊ ndʊ tɩ-taa ɛyaa sakɩyɛ taawɛna matʊ ɛlɛ pama-tʊ ɛyaa nabayɛ tɛ takayaasɩ taa. Paɖʊ-tʊ ɛsɩndaa ɖeɖe tɔm taa.

Pɩkpaɣna ɖooo pʊcɔ caanaʊ tɔm ŋkɔɔ ntalɩ caanaʊ maɣmaɣ tɛ tɔm alɩwaatʊ kɛ wɛɣɛ sakɩyɛ lɩwa nɛ ɛyaa sakɩyɛ lɩ ɖɔɖɔ. Mbʊ ɖɔɖɔ caanaʊ alɩwaatʊ kɛwɛ pʊcɔ pʊtɔma Hɛkʊ Alɩwaatʊ yaa pʊtɔma Ɖeɖe ɖeɖe alɩwaatʊ pɩlɩna ɛsakuluye cɔlɔ nɛ pɩtɛzɩna kɩyaakɩŋ ndɩ ndɩ pɩtɩnŋa kedeŋga ajɛyɛ hɔɔlɩŋ ndɩ ndɩ. Hɩɖɛ ndɩ ɖɩlɩna latɛŋ kʊnʊŋ taa antiquus nɛ pʊtɔbʊʊ se kɩbɩndʊ yaa caanaʊ.

Erɔpʊ tɛ ɖeɖe tɔm tɛ lɛ, pɔtɔŋ se caanaʊ lɛ, pɩwɩlɩɣ pɩkɛ matʊ ɛsakuliye alɩwaatʊ Mɛdɩtɛranɩ teŋguu nɔ yɔɔ kpɛɣɛ kpaɣ pʊcɔ ɖeɖe tɔm alɩwaatʊ wayi nɛ pʊcɔ ndalɩ Hɛkʊ Alɩwaatʊ taa. Ɖeɖe tɔm kpɛkɩyaa nee mʊyaa sakɩyɛ cɔlɔ lɛ, caanaʊ alɩwaatʊ paɣzɩ pɩnzɩ kudokiŋ naanza cɔlɔ mbʊ yɔ pʊcɔ palʊlɩ Yeesuu-Chrɩstʊ (Pɩnzɩ 3500 pʊcɔ palʊlɩ Y-C, 3000 pʊcɔ palʊlɩ Y-C) pɩnɛ matʊ lʊbɩtʊ Mésopotamie nɛ Egipiti ajɛyɛ taa. Alɩwaatʊ tɩtɛma pɩtɩŋna tuda tɛ sʊʊ kɛ Azii nɛ Erɔpʊ tɛ hɔŋ taa kpaɣɖʊ 5 cɔlɔ (300 nɛ 600 pɩnzɩ taa).

Amerika ajɛyɛ taa lɛ, pɛkpɛnda caanaʊ tɔm nɛ pʊcɔ kolombii ɛsakuliye nɛ pɩtɩŋna pʊyɔɔ lɛ, kɩpaɣzɩna pɩnzɩ 1200 cɔlɔ mbʊ yɔ pʊcɔ ɖa-alɩwaatʊ pɩkpɛndɩna lɩzɩɣ matʊ kɩwɩlɩtʊ nɛ lɩmaɣza mɛfɛyɩ nɩɣʊ waa pɩlɩna Olmèque cɔlɔ nɛ tɩtɛ kpaɣɖʊ 16 alɩwaatʊ paɣzɩ cɔlɔ mbʊ yɔ pɩtɩŋna Erɔpʊ mba tɛ talɩɣ yɔɔ nɛ pɩtɩŋ kpaagba Sɔnɔ alɩwaatʊ (Hɛkʊ Alɩwaatʊ fɛyɩ).

Azii ɛjaɖɛ taa lɛ, wɛɣɛ a-naa atɛma kpam pɩnzɩ -200, pɩnɛ Qin kewiyaɣ kɩɖɛzaɣ ŋga katʊlɩ ɛjaɖɛ wiyaʊ sɔsɔ tɛ alɩwaatʊ taa nɛ Chola kewiyaɣ kɩɖɛzaɣ paɣzɩtʊ alɩwaatʊ Ɛndɩ ɛjaɖɛ taa. Paɣtʊ ɖɔnɛ ndɩ ɖɩkpɛlɛkʊʊ kɩbɩndʊʊ ɛsakuliye kɛ Caanaʊ kɩbɩnɩɣʊ tɔm, ŋgʊ kɩkpɛlɛkɩɣ ɛsɩnda ɖeɖe tɔm yɔ.