Aung San Suu Kyi

Pɩlɩɩna Wikipediya
Sauter à la navigation Sauter à la recherche
Aung San Suu Kyi
Aung San Suu Kyi 31 ott 13 021.jpg
Informa
Ɛ-ɛjaɖɛ Pirmaanii
Ɛ-tʋmɩyɛ Ɛjaɖɛ ñʋʋdʋ
Ɛ-ɖɩlʋlɩyɛ Rangoon, Pirmaanii
E-efemiye kɩlʋlɩyɛ Mɩsɩkʋm fenaɣ 19 wiye, pɩnaɣ 1945
Ɛ-ɖɩsɩbɩyɛ
E-efemiye kɩsɩbɩyɛ
Aung San Suu Kyi (Burmese).svg
Remise du Prix Sakharov à Aung San Suu Kyi Strasbourg 22 octobre 2013-15

Aung San Suu Kyi, Ɖoɖoo ɛnɛ, palʋla-ɩ mɩsɩkʋm fenaɣ kɩyakʋ hiu nɛ nakʋ (19) n̄ɩŋgʋ wiye, pɩnaɣ 1945 n̄ɩŋga taa. Palʋla-ɩ Rangoun tɛtʋ taa Pirimaanɩ ɛjaɖɛ taa. Payaɣ ɛ-caa se Ɖajaa Ang San. Ɛ-caa lʋbana siŋŋ nɛ Pirimaanɩ ɛjaɖɛ lɩɩ ɖi-yomiye taa. Pakʋ ɛ-caa lɛ, ɛkɛwɛna pɩnzɩ naalɛ koŋ koŋ. Ɖoɖoo ɛnɛ, ɛkɛ Pirimaanɩ ɛjaɖɛ taa politiki halʋ sɔsɔ nɔɔyʋ. Ɛlʋba siŋŋ nɛ pʋcɔ ɖiɣɖiɣ caɣʋ maɣzɩ wɛʋ ɛ-ɛjaɖɛ taa. Ɛnʋ lʋbɩna ɖɔɖɔ siŋŋ nɛ temokrasii kɔɔ ɛ-ɛjaɖɛ taa.

Pɩnaɣ 1988 taa ɛ nɛ ɛ-taabalaa palʋba nɛ paɖʋ politiki ŋgbɛyɛ naɖɩyɛ Pirimaanɩ ɛjaɖɛ taa. Payaɣ pɛ-tɛ politiki ŋgbɛyɛ ńɖɩ se 'LND''. Pʋ-tɔbʋʋ se Pirimaanɩ ɛjaɖɛ taa ɛyaa mba palʋkɩ se temokrasii ɛwɛɛ yɔ. Politiki ŋgbɛyɛ ɖɩnɛ ɖɩlʋbɩna siŋŋ nɛ temokrasii kɔɔ Pirimaanɩ ɛjaɖɛ taa. Ɖoɖoo Ang San Suu Kyi kɛŋna politiki ŋgbɛyɛ ''LND'' tɛ takayaɣ taa mayʋ sɔsɔ.

Suu-kyi-khawmu-constituency

Toovenum lɛ, pʋcɔ politiki ŋgbɛyɛ ɖɩnɛ ɖɩñɔʋ lɛ, Pirimaanɩ ɛjaɖɛ taa sɔɔjanaa ɖeke katɩna kewiyaɣ. Mba ɖʋɣaɣna paɣtʋ tɩŋa. Pʋ-tɔbʋʋ se sɔɔjanaa kpacayaɣna Pirimaanɩ ɛjaɖɛ. Ponuutaɣ-ɖɩ ɛzɩ pɔsɔɔlʋʋ yɔ. Ɛlɛ, Ɖoɖoo Aung San Suu Kyi tɛ politiki ŋgbɛyɛ lʋbɩna-wɛ siŋŋ nɛ Pirimaanɩ ɛjaɖɛ kɔɔ ɖɩlɩɩ sɔɔjanaa yomiye taa.

Pɩnaɣ 1990 ñɩŋga taa pɔtɔ caca se palɩzɩ Pirimaanɩ ɛjaɖɛ taa paɣtʋ lɩzɩyaa lɛ, Ɖoɖoo Aung San Suu Kyi politiki ŋgbɛyɛ taa ɛyaa samaɣ kɩlɩ lɩzʋʋ se pɛkɛ Pirimaanɩ ɛjaɖɛ paɣtʋ lɩzɩyaa. Pɩlaba mbʋ lɛ, sɔɔjanaa kewiyaɣ sidi caca ŋ́gʋ nɛ pɩla se kɩtacazɩ caɣʋ. Pʋbʋ wayɩ lɛ, pakpa Ɖoɖoo Aung San Suu Kyi nɛ pasɩɩ-ɩ ɖoli nɛ pefeŋiɣ-ɩ paa alɩwaatʋ ndʋ.

Ɛ-salaka kuduyuu ŋgʋ kɩ-taa ɛwɛɛ nɛ kedeŋa kpeekpe ajɛya sɩŋna-ɩ nɛ paɖʋʋ-ɩ hʋnʋm ɛ-lʋbɩyɛ nɖɩ ɛlʋkɩ yɔ ɖɩ-taa. Ɛ-lʋbɩyɛ nɖɩ ɖɩ-taa paha-ɩ kedeŋa kpeekpe yɔɔ laŋhɛzɩyɛ yɔɔ lʋbʋ samtʋ nimiye.

Pɩnaɣ 2010 ñɩŋga taa Ɖoɖoo Aung San Suu Kyi lɩ salaka kuduyuu tɛɛ nɛ ɛwɛɛ ɛ-tɩ yɔɔ.