Antarɩtiki tɛtʋ wandamm

Pɩlɩɩna Wikipediya
Location Antarctica

Kedeŋa kpeekpe tɛtʋ wandamm waa tɩŋa payɩ taa lɛ, Antarɩtiki tɛtʋ wandamm kɩlɩna wɛʋ nɛ hadɛ kiŋ. Ɔsɩtralɩ (Austral) lɩŋamʋʋ cɔ Antarɩtiki tɛtʋ wandamm nɛ pɩta. Ross teŋu nɛ Weddell teŋu pɛwɛ ɖɔɖɔ Antarɩtiki tɛtʋ wandamm taa.

Antarɩtiki tɛtʋ wandamm tɛ walanzɩ kɛ miiliyɔɔ waa hiu nɛ naanza. Aazii tɛtʋ wandamm nɛ Afrɩka tɛtʋ wandamm nɛ Amerika tɛtʋ wandamm pakɩlɩ walʋʋ Antarɩtiki tɛtʋ wandamm, Ɛlɛ, Antarɩtiki tɛtʋ wandamm kɩlɩ walʋʋ Eerɔpʋ tɛtʋ wandamm nɛ Oseyaɣ tɛtʋ wandamm.

Antarctica carte

Ɖompe sɔsɔna huuzi Antarɩtiki tɛtʋ wandamm yɔɔ. Yee pɛtɛyɩ Antarɩtiki tɛtʋ wandamm hɔɔlɩŋ mɩnʋʋ kɔyɔ, ɖompe huuzi hɔɔlɩŋ nɩɩnʋwa nɛ hiŋ naanza nɛ lutozo yɔɔ. Ɖompe ana, a-walanzɩ talɩ kilomɛtɛnaa 1,6 mbʋ yɔ.

Mbʋ yebina nɛ patapɩzɩda patɩlɩ camɩyɛ ɛzɩma Antarɩtiki tɛtʋ wandamm tɛtɛɛ wɛɛ yɔ. Ɛlɛ, ɖompe ana, aɖɔŋ ñɔlʋʋ pazɩ pazɩ nɛ pɩnaɣ pʋŋ nɩɩyɛ ɛzɩ Gamburtsev pʋʋ mbʋ yɔ.

View of the Riiser-Larsen Ice Shelf in Antarctica

Kedeŋa kpeekpe tɛtʋ wandamm waa tɩŋa payɩ taa lɛ, Antarɩtiki tɛtʋ wandamm taa niikaɣ kɩlaa. Tɩ-taa ɖɔɖɔ heelim kɩlɩɣ mabʋ. Tɩ-taa ɖɔɖɔ wɩlɩŋ kɩlɩɣ kpaʋ. Tɛʋ ɛɛnɩɣ tɛtʋ wandamm ndʋ tɩ-taa sakɩyɛ. Yee pamaɣzɩ pɩnaɣ mpilim taa tɛʋ lɩm mbʋ pitiba Antarɩtiki tɛtʋ wandamm taa kɔyɔ, pɩkɛɣ miiliimɛta naa 200 ɖeke. Antarɩtiki tɛtʋ wandamm hɛkʋ taa kañɩmpusuu kɩlɩ walʋʋ kedeŋa kpeekpe yɔɔ cɩnɛ.

Antarctica (2), Adelaide Island, Mackay Point

Ɛyaa nabɛyɛ fɛyɩ Antarɩtiki tɛtʋ wandamm taa se pɛ-tɛ lɛ peeye. Ɛlɛ, ɛyaa pɩzɩɣ powoki nɛ papɩzɩɣ pɛ-tɛ pɛ-tɛ. Tɛtɛ kpɩna wena niikaɣ nɛ cɩkpɛndʋʋ pamalɩna-yɛ yɔ, a-ɖeke apɩzɩɣna nɛ acaɣ wezuu Antarɩtiki tɛtʋ wandamm taa. Pʋ-tɔbʋʋ se, tɛtɛ kpɩna ana, apɩzɩɣ ɖɔɖɔ acaɣ wezuu wɩlɩŋ tɛtʋ taa. Tɩŋ nɩɩyɛ ɖɔɖɔ pɩzɩna ɛwɛɛ Antarɩtiki tɛtʋ wandamm taa.

Tɛtɛ kpɩna wena apɩzɩɣ acaɣ wezuu Antarɩtiki tɛtʋ wandamm taa yɔ, a-hɩla yɔ : tɛtɛ kpɩna wena payaɣ se manchots waa nɛ phoques waa nɛ crustacés waa nɛ mousses waa nɛ lichens waa yɔ nɛ kpakpasɩ.

Pɩnaɣ 1820 taa pacalɩ naʋ Antarɩtiki tɛtʋ wandamm. Ɖajanaa panɛ, Mikhaïl Lazarev nɛ Fabian Gottlieb von Bellingshausen pacalɩna tɩ-yɔɔ lɩʋ. Ɖajanaa ḿba, pɛkɛ Ruusi ɛjaɖɛ taa ñɩma.

Palɩ Antarɩtiki tɛtʋ wandamm yɔɔ, ɛlɛ, tɩfɛyɩ ɛyaa wazaɣ caaa. Mbʋ pʋyɔɔ yɔ, wezuu caɣʋ wɛ kaɖɛ pɩdɩɩfɛyɩ, halɩ ɛyʋ ɛɛtɩɩpɩzɩɣ ɛcaɣ wezuu tɩ-taa.