Ɛyʊtʊ wɛtʊ lɩmaɣzɩyɛ

Pɩlɩɩna Wikipediya

Ɛyʊtʊ wɛtʊ lɩmaɣzɩyɛ (humanisme) labʊ lɩna filozɔfʊ (philosophes) waa naanza nabɛyɛ cɔlɔ. Mbaa yɔ : ɖajaa Marsile Ficin nɛ ɖajaa Cristoforo Landono nɛ ɖajaa Ange Politien nɛ ɖajaa Démétrios Chalcondyle. Ɛyʊtʊ wɛtʊ lɩmaɣzɩyɛ kɛ anasaayɩnaa tɛ tɛtʊ taa sɔnzɩ pɩlɩʊ nakʊyʊ. Ɛlɛ, Italii ɛjaɖɛ taa ɖeyi ɖeyi pacalɩ labʊ ɛyʊtʊ wɛtʊ lɩmaɣzɩyɛ. Palaba lɩmaɣzɩyɛ nɖɩɩ Italii ɛjaɖɛ taa tɛtʊ ndʊ payaɣ se Toscane yɔ tɩ-taa. Toovenum lɛ, ɖooo alɩwaatʊ ndʊ payaɣ se Renɛɛsansɩ (Renaissance) yɔ Toscane tɛtʊ paɣzɩ ɖɛʊ nɛ ɛsɩndaa pɩdɩɩfɛyɩ. Tɛtʊ ndʊ tɩ-taa ɛyaa sɔnzɩ nɛ Krɛɛkɩ (Grèce) nɛ Room (Rome) pɛ-ajɛya taa ñɩma sɔnzɩ lɩ ɖama siŋŋ. Ɛyaa mba palaba sukuli nɛ pɛɖɛɛna ɛsɩndaa, pʊt-tɔbʊʊ se pɛ-ɛza kuli pɩdɩɩfɛyɩ alɩwaatʊ ndʊ tɩ-taa yɔ, paasɔɔlɩ tɩlʊʊ siŋŋ hɔɔlɩŋ tɩŋa taa ; kɔzɩ kɔzɩ ɛyʊtʊ wɛtʊ tɩlʊʊ. Pɔtɔma se ɛyʊ wɛna tɩlɩtʊ siŋŋ pɩfɛyɩ kamaɣ. Pɔyɔɔda se ɛyʊ tɩlɩtʊ pɩzɩɣ piyele nɛ ɛ-lakasɩ yaa ɛ-wɛtʊ wɛɛ camɩyɛ pɩŋŋ. Se ɛyʊ pɩzɩɣ ɛtɩŋna ɛ-tɩlɩtʊ yɔɔ nɛ ɛla tʊma kɩbana nɛ kedeŋa ɖɛɛna ɛsɩndaa pɩdɩɩfɛyɩ. Kajalaɣ ɛyaa mɛ-ɛza kulaa waa mba, paasɔɔlɩ kpem se mbʊ pasɩma yaa patɩlaa yɔ, pamɩzɩ-tʊ yaa pɛtɛyɩ-tʊ nɛ ɛyaa lalaa kedeŋa kpeekpe yɔɔ. Ɛsɔ sɛtʊ nʊmɔʊ taa ɛyaa mba pɔtɔŋ se pʊwɛɛ se pɩtaakazɩ nɔɔyʊ kedeŋa kanɛ kɔ-yɔɔ se patatana-ɩ Ɛsɔtɔm. Se paa ɛyʊ ɛɛkɛ le tʊ yaa paa kʊnʊŋ ŋgʊ ɛyɔɔdʊʊ kɔyɔ, pʊwɛɛ se patana-ɩ Ɛsɔtɔm. Pʊ-nʊmɔʊ taa Sɔsɔ weyi payaɣ se Lefèvre yɔ ɛlʊba siŋŋ nɛ ɛɖɛzɩ Ɛsɔtɔm takayaɣ nɛ fransɩɩ kʊnʊŋ taa. Toovenum lɛ, Ebree ñɩma kʊnʊŋ taa paamana Ɛsɔtɔm. Pɩnaɣ 1523 ñɩŋga taa Sɔsɔ Lefèvre ɛnʊ ɛɖɛzɩ Ɛsɔtɔm ndʊ nɛ fransɩɩ kʊnʊŋ taa. Ɛsɔtɔm ɛtalɩ paa weyi kedeŋa yɔɔ cɩnɛ nʊmɔʊ taa ñɩnɩyaa sɔsaa mɛ-ɛzakulaa waa ɖɔŋ lʊbʊ se pɛɖɛzɩɣ-tʊ nɛ kʊnʊmɩŋ kpeekpe taa. Ɛyʊtʊ wɛtʊ lɩmaɣzɩyɛ piliŋa lʊkɩ siŋŋ se kedeŋa ñɩm ɛtalɩ paa le. Pɔtɔŋ se yee pɛkpɛlɩkɩ ɛyʊ camɩyɛ kɔyɔ, pɩhaɣ-ɩ waɖɛ nɛ ɛwɛɛ ɛ-tɩ yɔɔ kaalɛyɩtʊ. Pʊbʊ ɛtɩlɩɣ mbʊ ɛlakɩ yɔ, nɔɔyʊ ɛɛkpaɣ lɛlʊ nɛ ɖoŋ kɩkpaʊ se ɛla ɛ-tʊmɩyɛ nɖɩ pʊmʊna-ɩ se ɛla yɔ. Ɖɔɖɔ lɛ, ɛlɩzɩɣ Ɛsɔ sɛtʊ mʊnɔʊ ŋgʊ ɛsɔɔlaa yɔ kaalɛyɩtʊ. Ɛyʊtʊ wɛtʊ lɩmaɣzɩyɛ piliŋa ñɩnɩ se paa weyi ɛwɛɛ tɩ-yɔɔ nɛ ɛla ɛ-tʊmɩyɛ kaalɛyɩtʊ. Piliŋa ŋga kalʊkɩ ɖɔɖɔ se kpeyuu ɛwɛɛ ɛyaa hɛkʊ taa.