Taba

Pɩlɩɩna Wikipediya
Aller à la navigation Aller à la recherche

Taba kɛna tɩŋ weyi pahayɩɣ-ɩ se palʊbɩna lɩmaaza kʊdɔmɩŋ yɔ. Pakpakʊ tɩŋ ɩnʊ ɩ-hatʊ lɛ pelem-tʊ nɛ tɩwɩlɩ camɩyɛ. Amerika keteŋa taa kɛ pɛlɛɣ taba hayʊ nɛ alɩwaatʊ Christoph Colombe na keteŋa ŋga yɔ, pɩsɩɩna mbʊ lɛ, taba tɔɔʊ tɔyɩ ajɛya kpeekpe taa. Paapɛdʊ taba kɛ yem. Paa ɛjaɖɛ nɖɩ lɛ, ɖɩ-taa kewiyaɣ pɛtɩɣna. Tadɩyɛ ɖɩnɛ, pɛhɛyʊ ɖɩ-yɔɔ lambuu sɔsɔʊ.Taba ñɔʊ kɛna mbʊ pɩɩlazʊʊ ɛyaa malɩnawʊ yɔ nɛ mba pañɔʊ-kʊ yɔ pa-taa mba pasɩkɩ pɩnaɣ taa yɔ, patalʊ ɛzɩ kutokiŋ ɛgbɔŋ looɖo yɔ nɛ pa-taa lɛ sɩɖa ɛzɩ 600 000 yɔ wɛɛ nɛ sɩkaa ñɔsɩ maɣmaɣ kʊʊna-wɛ. Taba ñɔʊ haɣ kʊdɔmɩŋ sakɩyɛ nɛ ɩ-taa kɔyɔ pɩcɛɛɖɛ kʊdɔŋ nɛ laŋgɩyɛ ñɩŋgʊ.

Taba sɔɔla labʊ tɛtʊ ndʊ tɩwɛ mʊzʊŋ camɩyɛ yɔ tɩ-taa nɛ kɩtɔsɔɔlɩ ɖɔɖɔ ɖenɖe kusotu kɩlaa yɔ ɛlɛ ɖenɖe wɩsɩ ñakɩ yɔ. pʊyɔɔ kɛ pakɩlʊ-kʊ hayʊ lʊŋgɩyɛ nɔɔ yɔɔ. Kʊdɔmɩŋ nɩɩyɛ wɛɛ nɛ ɛkpaɣ taba. ɩ-taa kɔyɔ : hʊlʊmɩŋ kʊdɔŋ, sonzo naayɛ tʊlʊ hatʊ pɔŋ ɖɔɖɔ nɛ lɛɛna ɖʊʊ hatʊ yɔɔ ɖɔɖɔ kɛ nim cɔɔɔ nɛ hatʊ kondolu ɖɔɖɔ nɛ pʊlaɣ kʊdɔŋ cɛyʊ taba kamaɣ fɛyɩ. Taba pʊʊ nɛ kɩtakɩli caʊ lɛ, kɩ-hatʊ sɛʊ caʊʊ nɛ pɛkpɛzʊ-tʊ lɛ wɩsɩ taa peleŋ-tʊ ɛzɩ kɔzɔɖɔ kʊɖʊmʊ lɛ tɩwɩlaa.

Taba taa tabakʊyaɣ wɛɛ wɛtʊ. Ñɔsɩ nzɩ pɔñɔʊ nɛ pɔtɔʊ yɔ si-ɖeke si-taa kpɛlɩ kpɛlɩ pɩsʊ kʊdɔmɩŋ weyi yɔ, ɩtalʊ 4 000 yɔ nɛ ɩ-taa lɛ 250 haɣ tɔnʊʊ taa kʊdɔmɩŋ sakɩyɛ lɛɛŋ ɛzɩ 50 yɔ haɣ pɩcɛɖɛ kʊdɔŋ. Taba kabalʊ lɛ, cɩnzɩ tɔʊ ɖoŋ nɩɩyɛ sʊʊ kɩ-taa nɛ alɩwaatʊ ndʊ ɛyʊ ñɔʊ taba lɛ, ɖoŋ ɛnʊ kɛ wɛ panaɣ ñɔsɩ taa. Cɛnzɩ tɔʊ ɖoŋ weyi ɛwɛ taba taa kɛ mbʊ yɔ, etiki ɛyʊ hʊzʊŋ taa lɛ, ɛnʊ tʊlʊna-ɩ pɔŋ nɛ pʊkɔna-ɩ kʊdɔŋ. Pɩtɛkɛ cɛnzɩ tɔʊ ɖoŋ ɖeke wena taba taa. Panaɣ ɖɔɖɔ tɛrɩyɔm, polomiyɔm nɛ ʊɖanɩyɔm.

Papɩzʊ pɔnɔɔ taba kɛ hatʊ taa yaa ɖɔɖɔ pɔtɔɔ kɩ-hatʊ yem nɛ peli lɩm. Lɛɛlɛɛ pahayʊ-kʊ paale. Pɩnaɣ 1880 pɛpɛta sikaanaa miliyɔɔnaa mɩnɩʊ kɛ keteŋa kpeekpe taa nɛ pɩnaɣ 1900 lɛ sɩkaanaa miliyaɖi kɛ pɛpɛdaa. Piyele pɩnaɣ 1940 taa lɛ, sɩkaanaa miliyaɖi kudoku nɛ pɩnzɩ nɛɛlɛ wayɩ lɛ miliyaɖi kudokiŋ naalɛ. Pɩnzɩ 1980 taa lɛ, sɩkaanaa miliyaɖi kudokiŋ kagbanzɩ nɛ 2014 taa lɛ pɩgbamiliyaɖi kudokiŋ loɖo. Tɔm sʊsʊ taa, pɔtɔŋ se sɩkaa kʊʊ kamaɣ fɛyɩ.