Tɩm

Tɩm kɛna mʊlʊm nabʊyʊ nɛ paɖʊʊ-malɩfanaa nɛ agaŋgala taa. Tɩm kɛna kpɛlɩ kpɛlɩ mʊzʊ ŋgʊ ɖooo caanaʊ taa ŋgʊ pazɩma se kɩkɩlʊ yaʊ kpʊkpʊ. Tɩm kɛ kɩkpɛdɩm kiɖikiɖi nɛ mala, sufri nɛ azɔtʊ siziŋ ɖɔm mbʊ pɩ-taa pezidi potasiyɔm yɔ kɛ pesidu nɛ palabɩna tɩm. Siini tɛtʊ taa kɛ paɖa tɩm kɛ lubu nɛ pɩkɛɣna pɩnzɩ nakʊ taa yɔ nɛ ɖɛfɛɛɛ ɖɛfɛɛɛ pɩtalɩ Erɔpʊ nɛ Azii pɩnzɩ mɩnɩŋ litoozo taa. Pʊkʊŋ pɩtalʊ pʊnzɩ mɩŋ 19 taa mbʊ yɔ, tɩm ɖeke paɖʊwaɣ malɩfanaa nɛ agaŋgala taa. Ɖeɖe nɛ sɔnɔ mbʊ yɔ, nɔɔyʊ ɛɛtasʊʊ tɩm ɖʊ ɛ-malɩfa taa yaa ɛ-ŋgaŋgaɖɩyɛ taa mbʊ pʊyɔɔ yɔ pɩfɛyɩ ɖoŋ camɩyɛ nɛ ɖɔɖɔ pɩkpakʊ alɩwaatʊ pʊcɔ nɛ posu-pʊ hɔzɩŋ taa yaa agaŋgala taa. Malɩfana kɩpɩma, hɔzɩŋ weyi palakɩna lakɩŋ yɔ, hayɩsʊʊ malɩfanaa nɛ kazandʊ natʊyʊ yɔɔ pɔtɔʊ ɖoo taa malɩfana mba nɛ mɩŋ mɩzʊ ɛsɔtaa yɔ ɩ-taa ɖeke lɛɛlɛɛ paɖɛɣna tɩm ɖʊʊ. Tɩm pʊnɛ paɖʊ malɩfanaa taa nɛ pɔtɔʊ lɛ, ñɔsɩ ñɛʊ tutu ɛlɛ, pʊkɔma pɩnaɣ 1829 taa lɛ Samuel Colt luba tɩm nabʊyʊ nɛ latriki mɩŋ nɛ ɩlɩuʊ ñɔsɩ. Pɩnaɣ 1886 kɛ poluba tɩm nbʊyʊ nɛ pʊbʊ ñaakɩlʊ ñɔsɩ lɩʊ nɛ mʊzʊ ɛɛkɩlʊ kazʊ hɔzɩŋ taa. Tɩm kɩfam pʊnɛ paɖʊ-pʊ paa malɩfa ŋgʊ lɛ kɩ-taa.