Sinto

Pɩlɩɩna Wikipediya
Sauter à la navigation Sauter à la recherche

Sinto (神道, shintō) matʊ taa lɛ, pʊ-tɔbʊʊ se ɛsɔ naa nɔmɔʊ yaa kɩlɩm nɔmɔʊ) yaa sintoyɩsmɩ, pɩkɛ ɛsɔ sɛtʊ tʊmɩyɛ nɖɩ ɖɩɩwɛ ɖooo Japɔŋ tɔm kɛtɩdʊ taa yɔ, nɛ pɩkɛ ɛsɔ sɛtʊ ŋgbɛyɛ. Kɛlɛ panaɣ ɖɩ-taa kɛ ɛsɔ naa sakɩyɛ nɛ mba pɛtɛkɛ ɖɔɖɔ ɛsɔ sɛtʊ tɛ ɛyaa yɔ. Tɔmpiye shintō, sino-japɔŋ yaa kami no michi kalɩtʊ taa lɩwa se pɩsa nɛ paɖʊ tʊkaɣ ɛsɔ sɛtʊ ŋgbɛyɛ kɩbɩnɖɛ nɖɩ nɛ puda ɛsɔ sɛtʊ ŋgbɛyɛ nɖɩ ɖɩ-ɖɩ lɩna Siini nɛ ɖɩkɔɔ Japɔŋ ɛjaɖɛ taa yɔ kpaɣɖʊ 6 alɩwaatʊ. Ŋgbɛyɛ nɖɩ sɔnɔ papɩzɩ pakalɩ-wɛ patalɩ ɛyaa miiliiyɔɔ waa mɩnʊʊ mbʊ yɔ Japɔŋ ɛjaɖɛ.

Paasɩŋ ɛsɔ sɛtʊ ŋgbɛyɛ nɖɩ ɖɩpaɣzɩna alɩwaatʊ ndʊ yɔ. Pekpekiɣ se pʊwɛ ɛzɩ papazɩ-ɖɩ kpaɣ Jōmon, nɛ koshintō tɛmtʊ alɩwaatʊ taa. Wɛɛ wena a-taa Japɔŋ ɛyaa kaatiba Azii nɛ Hɛkʊ taa ɛjaɖɛ taa, nɔɔnɔɔ paa cejewiye nɖɩ nɛ egeetiye nɖɩ ɖɩ nɛ ɖɩ-ɛsɔ nɛ ɖɩ-sɔnzɩ nɛ naɖɩyɛ nɛ lɛɛɖɛ pɔ-sɔnzɩ.

Ɖooo lɔŋ hoohoo, Japɔŋ ɛyaa lawaɣ kɩlaŋ Kami waa, pɩkɛ feziŋ wiye ɛɛwɛ lona naayɛ taa koŋ, nɛ ɛwɛna helim tɛ ɖoŋ lɩm pɔsɩ nɛ pʊŋ yɔ. Paa alɩwaatʊ ndʊ patʊlʊʊ haɖaa tɛtʊ kɩfatʊ yɔ lɛ, paɖʊ nɔmɔʊ kɩfalʊʊ nakʊyʊ nɛ kiwoki peeɖe se pɩsa nɛ feziŋ ɛnʊ ɛkandɩ nɛ ehuuzi ɛyaa mba pɔ-yɔɔ. Mbʊ lɛ papɩzɩ pana Kami tɛ ɛyaa paa Japɔŋ hɔɔlʊʊ ŋgʊ lɛ kɩ-taa nɛ lone naɖɩyɛ taafɛyɩ se ɖɩfɛyɩ po-ɖoŋ taa.

Pɛlɛza paɣtʊ takayaɣ pɩnaɣ 1868 Meiji wɛɛ taa mbʊ lɛ, shinto ɛsɔ sɛtʊ pɩsɩ ɛjaɖɛ taa ɛyaa kpeekpe ɛsɔ sɛtʊ ŋgbɛyɛ Japɔŋ Ampiiri taa. Kpaɣ nɛ pɩnaɣ 1872 alɩwaatʊ pasɩ shinto kɩlaʊ nakʊyʊ kiɖe (Jingikan) se pɩsa nɛ paɖʊ sɔnzɩ paɣtʊ nɛ fada naa mba palaɣ kɩlaŋ yɔ pɩsɩ kewiyaɣ taa tʊma patɩŋa.