Siini sɔnzɩ

Siini ɛjaɖɛ taa sɔnzɩ calɩ n̄ɔʋ. Pɩtala ɛzɩ pɩnzɩ 4000 yɔ pɩɖɛɛ sɔnzɩ lɩʋ Siini ɛjaɖɛ taa yɔ. Siini tɛtʋ sɔsɔtʋ sɔsɔtʋ taa sɔnzɩ calɩ lɩʋ. Tɛtʋ ndʋ tɩ-cɔlɔ ageeta tasɩmda sɔnzɩ.

Ɛyaa tɩŋna lɩmaɣza sɔsɔna naayɛ yɔɔ nɛ pɩla se sɔnzɩ n̄ɔ Siini ɛjaɖɛ taa. Ɖooo Siini ɛjaɖɛ taa sɔsaa lakaɣ mbʋ payaɣ se "chamatique" nɛ "confucianisme" nɛ "taoïsme" nɛ buudiyism yɔ. Lakasɩ nzɩ sɩ-yɔɔ pɩtɩŋnaa nɛ pɩla se sɔnzɩ ndɩ ndɩ lɩ Siini ɛjaɖɛ taa. Siini ɛjaɖɛ taa peeye ɛyaa nɩnɩ ɖama nɛ pama kʋnʋŋ kʋɖʋmʋʋ nɛ paa weyi ɛpɩzɩɣ ɛkalʋʋ-kʋ nɛ ɛnɩɣ. Toovenum lɛ, ɛyaa yɔɔdʋʋ ŋsʋlʋma ndɩ ndɩ Siini ɛjaɖɛ taa, ɛlɛ kʋnʋŋ kʋɖʋmʋʋ pamaa nɛ paa Siini ɛjaɖɛ taa ɛyʋ weyi ɛpɩzɩɣ ɛkalʋʋ-kʋ nɛ ɛnɩɣ kʋ-tɔbʋʋ. Mbʋ sɩŋna-wɛ nɛ papɩzɩ pɛwɛɛna pɔ-sɔnzɩ.

Samaɣ ŋga payaɣ-kɛ se Moghol yɔ kamʋna Siini ɛjaɖɛ nɛ ɖoŋ nɛ kan̄azɩɣ-ɖɩ. Samaɣ ŋga kalɩna Siini ɛjaɖɛ nɛ hayi kiŋ nɛ kowolo kamʋ Siini tɛtʋ. Alɩwaatʋ ndʋ kɛwɛ Siini ɛjaɖɛ ńɖɩ ɖɩ-taa yɔ, kalakaɣ Siini ɛjaɖɛ taa sɔnzɩ. Halɩ patɩŋaɣna mbʋ Siini ɛjaɖɛ komina kaɖʋwa yɔ pɩ-yɔɔ nɛ peɖiyiɣ ɛjaɖɛ ńɖɩ. Siini ɛjaɖɛ taa sɔnzɩ kpaɣ ɖoŋ nɛ pɩkpaɣ.