Saamɩɖɛ

Pɩlɩɩna Wikipediya

Saamɩɖɛ Kanadaa ɛjaɖɛ taa lɛ, payaɣ saamɩɖɛ se Ɛɛdɩ tɛ bilee. Saamɩɖɛ kɛ tɩʋ ŋgʋ kɩwɛna hatʋ n̄ɔɔɔ yɔ. Hɔɔlɩŋ weyi ɛ-taa wɩsɩ n̄akɩ yɔ, pakɩlɩɣ saamɩla hayʋʋ. Pahayɩɣ saamɩla a-pe yɔɔ. N̄ɩm ndɩ ndɩ wɛ saamɩla pe taa sakɩyɛ. Saamɩla hatʋ ɖɔɖɔ kɛ huɖe. Pɩkɛ tikuu, payaɣ se saamɩɖɛ tiku, pɩkɛ piye, payaɣ se saamɩɖɛ piye. Saamɩɖɛ lɩna Mɛkɩsiiki ɛjaɖɛ taa. Saamɩla kɛkɛŋna Amérindiens waa tɔɔnaɣ kajalaɣ n̄ɩŋga nɛ pʋcɔ ɖajaa Christophe Colomb fɛyɩɣ nɩŋgbaŋaɣ Amerika ɛjaɖɛ taa. Amerika ɛjaɖɛ nɛ hɛkʋ taa hɔɔlʋʋ nɛ hadɛ kiŋ nɛ hayi kiŋ hɔɔlʋʋ taa n̄ɩma pakpaɣ saamɩɖɛ se ɖɩkɛ-wɛ pʋyʋ siŋŋ pɩkɩlɩ pɩtɩŋa. Waasɩ hiu nɛ loɖo taa papazɩɣ saamɩla haɣʋ Eerɔɔpʋ tɛtʋ taa. Sɔnɔ, pahayɩɣ saamɩla kedeŋa kpeekpe. Mɔʋ pakɩlɩɣ haɣʋ kedeŋa yɔɔ cɩnɛ, patɩŋ bilee, pʋwayɩ lɛ saamɩla tɩŋɩɣna tɩŋ pe haɖaʋ nʋmɔʋ taa. Lɛɣtʋ ndʋ tɩlɩ lɛɛlɛɛyɔ nɛ pɔtɔzʋʋ pe kɩbana kɩbana nɛ pesidiɣ-yɛ nɛ lɛɛna nɛ poɖuu yɔ, piyebina nɛ pahayɩɣ saamɩla pɩdɩɩfɛyɩ Eerɔpʋ nɛ wɩsɩ ɖɩɖʋyɛ hɔɔlʋʋ taa nɛ Etaazuunii nɛ Siini pa-ajɛya taa. Pahayɩɣ-yɛ ɖɔɖɔ sakɩyɛ Afrika nɛ hadɛ kiŋ wɩsɩ ɖɩɖʋyɛ hɔɔlʋʋ taa. Pahayɩɣ-yɛ ɖɔɖɔ Argentine nɛ Eerɔpʋ wɩsɩ ɖɩlɩyɛ hɔɔlʋʋ taa.