Pierre-Napoléon Bonaparte

Pierre-Napoléon Bonaparte kɛna Fransɩ nɛ Italii ajɛya taa sɔdʊ sɔsɔʊ nakʊyʊ. Palʊla-ɩ aloma fenaɣ kɩyakʊ 11 ŋgʊ wiye pɩnaɣ 1815 kɛ Roma tɛtʊ taa nɛ ɛsɩ ɖomaɣ fenaɣ kɩyakʊ lʊbɛ ñɩŋgʊ wiye pɩnaɣ 1881 kɛ Versayɩ t,ɛtʊ taa ɛɛwɛna pɩnzɩ 65. Ɛ-caa nɛ e-ɖoo (Lucien Bonaparte ɛnɛ Alexandrine de Bleschamp) pɔcɔlɔ lɛ, ɛnʊ kɔyɔ pɩɣa lʊbɛ ŋga kɛ pɩya hiu taa. Pierre-Napoléon Bonaparte kaakɛna pɩɣa ŋga ka-nɩŋgbaŋʊ taa ɛɛnɩʊ tɔm kpem yɔ, ɛnɛ ɛyaa poyowaɣ yem yem nɛ ɛɛcakɩ ɖiɣ ɖiɣ nɛ ɛ-ñʊʊtaa nɛ ɖoŋ ɖɔɖɔ. Ɛlabɩ e-sukuli kɛ katolika mba sukuli nakʊyʊ taa kɛ Urbino tɛtʊ taa.

Mba palɩ ɖama yɔ mba ɖɔŋna. Ɛ-hɔʊ taa ɛna e-neu nɔɔyʊ, Antoine Bonaparte, panɩʊna ɖama tɔm. Ɛlɛ ɖɔɖɔ mbʊ yɔ, ɛtɛkɛna hayʊ kʊtɔɔyʊ. Pɩnaɣ 1831 taa, alɩwaatʊ ndʊ Romañɩ tɛtʊ taa ñam ñam lakasɩ lakaɣ yɔ. Ewobʊ you ŋgʊ yɔ, ɛna ɛ-ɖɛtɩna Napoléon- Louis nɛ Louis-Napoléon. Pakpa-ɩ nɛ paɖʊ-ɩ salaka fenasi looɖɔ kɛ Liivruni tɛtʊ taa. Ka-taa ɛlɩna nɛ ɛɖɛɛ Amerika tɛtʊ kɛ ɖomaɣ pɩnaɣ 1832. Ɛtalɩ peeɖe ɛlɛ, e-ekpele Joseph tɛ ɛɛcaɣ Pordɩnaʊni tɛtʊ sɔsɔtʊ, Niu Jɛrsi taa.

Peeɖe kɛ ɛwɛ sɔɔja sɔsɔ weyi paya-ɩ se Zeneralɩ Santander yɔ cɔlɔ nɛ ɛlɛ kpana-ɩ ɛsɩɩ sɔɔjanaa mba pɛɖɛwaɣ yɔnaʊ tɛtʊ ndʊ payaɣ-tʊ se Koka yɔ se pɩwɛ ɛzɩna yɔ pamʊ-tʊ. Ɛlɩna peeɖe ɛlɛ ɛna e-neu Antoine powolo Italii ɛjaɖɛ taa pɩnzɩ 1834 taa. Pinzɩ naalɛ ɖeke wayɩ kɛ Papa Grégoire XVI ɖɔɔna-wɛ. Agoza fenaɣ kɩyakʊ naatozo ŋgʊ wiye patasa-ɩ kpaʊ mbʊ pʊyɔɔ yɔ ɛkʊ sɔɔja sɔsɔ nɔɔyʊ, lotonaa tɛɛ-tʊ nɛ patasɩ-ɩ salaka ɖʊʊ kɛ zato Sɛŋ Anzɩ.

Pɩɩwɛ se pakʊ-ɩ kpaagbaa ɛlɛ, Papa na ɛ-pʊtɔdɩyɛ nɛ pɑɖʊ-ɩ salaka pɩnzɩ 15. Ɛ-salaka ŋga, pɩwɛ se pataana-ɩ ɛ-jaɖɛ taa. Mbʊ yebina nɛ ɛpɩsɩ Etazunii tɛtʊ taa. Peeɖe ɛcaɣ ɛ-ɖɛtʊ Louis Napoléon cɔlɔ ɖɔɖɔ. Piteleɖi ɖɔɖɔ lɛ, ɛtasɩ ɛyʊ kʊʊ Niu Yɔrkɩ habɩyɛ nɑɖɩyɛ yɔɔ nɛ ese ɛɖɛɛ Erɔpʊ taa. Peeɖe ɖɔɖɔ ɛdaɣnʊ seu mbʊ pʊyɔɔ yɔ, ɛnɛ nabayɩ pakpaza ɖama yɔɔ kɛ hɔzɩŋ. Pierre-Napoléon Bonaparte sɩbʊ yɔ, nɔɔyʊ ɖɔɖɔ kɛ ɛkʊwa nɛ pakʊ-ɩ.