Pasitisi
Pasɩtɩsɩ sʊlʊm kɛna sʊlʊm ɖoŋ nɩmbʊ nabʊyʊ mbʊ paca pɩ-taa kɛ sʊlʊm kɩbɩpɩm yɔ. Tɩʊ nakʊyʊ pakpakʊ palɩzɩ kɩ-lɩm nɛ pañɩŋ nɛ pasaa sʊlʊm mbʊ. Fransɩ ɛjaɖɛ taa kɛ pɛlɛɣ sʊlʊm pʊnɛ saʊ pɩnzɩ mɩnɩŋ XX taa lɩɣaɣ lɛ. Pasɩtɩsɩ wɛ sʊlʊm ɖoŋ ñɩmbʊ pɩlɩʊ taa nɛ pamazɩ pʊ-ɖoŋ kɔyɔ pɩwɛ ɛzɩ 40 nɛ 45 pɛ-hɛkʊ taa. Pɩtasɩ ɖɔɖɔ lɛ, pɩkɛna sʊlʊm mbʊ pɩhaɣ ñɔɔsɩ kpem yɔ. Pʊcɔ ɛyʊ ñɔɔ-pʊ lɛ, pɩpɔzʊ-ɩ se ɛwɛɛna tɔɔnaɣ ɛcɔlɔ. Pasaɣʊ sʊlʊm sɔsɔm pʊnɛ yɔ, pesidu tɩŋ ndɩ ndɩ ɛzɩ tɩŋ weyi ɩwɛna sɔzɩŋ camɩŋ yɔ nɛ weyi ɩwɛ ñɩmɩŋ yɔ. Pasɩtɩsɩ sɛmɩŋ wɛ ɛzɩ sʊtʊ lɩm yɔ nɛ kɩtɛ sɔzɩŋ wɛna tɩʊ ŋgʊ payaɣ-kʊ se anisi yɔ.
Erɔpʊ tɛtʊ taa sʊlʊm saʊ paatʊ taa lɛ, pasɩtɩsɩ lɩna sʊlʊm sʊsɔm ɖʊʊ kɛ tɩŋ nɩɩyɛ taa. Tɩŋ ɩnʊ ɩ-taa kɔyɔ anisi nɛ fenuwiyi yaa tɩŋ weyi ɩwɛna pɩtɛ sɔzɩŋ yɔ. tɩŋ ɩnʊ ɩ-tɛ sɔzɩŋ lɩzʊ wɛ tɔm nabʊtozo taa. Kacalaɣ taa lɛ, papɩsʊ pakpaɣ tɩŋ weyi palakɩna sʊlʊm sɔsʊm pʊnɛ yɔ nɛ paɖʊ lɩm taa pileɖi nɛ tɩŋ ɩnʊ ɩ-lɩm lɩɩ. Nabʊlɛ taa lɛ, papɩzʊ pakpaɣ tɩŋ ɩnʊ nɛ patɩsɩ yaa pasɩɩ ɖenɖe pusoŋga yɔ nɛ ɩ-lɩm catɩ camɩyɛ. Naputozo taa lɛ papɩzʊ ɖɔɖɔ pakpaɣ tɩŋ nɩɩyɛ kɛ yem nɛ palɩzɩ ɩ-lɩm nɛ pesidina tɩʊ ŋgʊ paya-kʊ se anisi yɔ.
Pasitisi taa paɖʊ sikiɖi ɛlɛ pʊpɔza se lita kʊɖʊmʊ taa lɛ, sikiɖi ɛtaatalɩ kɩɖamʊʊ mɩnɩʊ (pɩtaatalɩ 100 g/l.). Pasitisi sɛmɩŋ wɛʊ ɛzɩ sʊtʊ lɩm yɔ, pɩlɩna ɛzɩma palɩza sikiɖi taa lɩm payɩ nɛ poɖoŋ-kʊ nɛ kɩla ñaɣʊ yɔɔ yɔ. Ɛzɩma kañaɣ mbʊ yɔ, mbʊ yekina nɛ kɩsɛɛ ɛzɩ sʊtʊ lɩm yɔ. Pasaɣ pasitisinaa nabayɩ nɛ paaɖʊ pa-taa kɛ sɛmɩŋ nɩɩyɛ nɛ pasitisinaa mba pɛkɛʊ kʊʊlʊmaa. Nabayɩ ñɛwɛ yuulee ɛzɩ ɛsɔtaa mɩntʊ yɔ. Mba palɩzɩ sʊlʊm sɔsɔm pʊnɛ yɔ pataa kɔyɔ Germain nɛ Janot. Pasitisi naaʊ mbʊ yɔ, pʊtɔpɔzɩ se papɩɩ-kʊ nɛ kɩ-kpalaba taa nɛ pɔñɔɔ-kʊ. Pʊwɛɛ se paca kɩ-taa lɩm pazɩ nɛ pʊcɔ pɔñɔɔ-kʊ.