Pasɩtɛkɩ

Pɩlɩɩna Wikipediya
Sauter à la navigation Sauter à la recherche
Watermelons

Pasɩtɛkɩ (Citrullus lanatus (Thunb.) Matsum. & Nakai, pɩnaɣ 1916), payaɣ ɖɔɖɔ se melon lɩm, kɔzɩ kɔzɩ Fransɩɩ hɔɔlʊʊ Kanadaa ɛjaɖɛ taa, kɩkɛ ñɩɩyʊʊ tɩŋ, kɩlɩnɛ kukurɩbɩtasɩ tɩmʊʊ lide taa. Kɩ-tɛ Afrika Wɩsɩ ɖɩɖʊyɛ taa kiŋ nɛ pahayʊʊ-kʊ sakɩyɛ mbʊ pʊyɔɔ yɔ kɩ-pee paɣlaɣ, a-lozi, a-taa mʊtʊ sɛ cɩɩɩ, pʊwɛ ɖɔɖɔ sʊtʊ lɩm tɩyɛ, pɩwɛ tɩŋ hatʊ sɛmɩŋ, pʊhʊlɩmɩ nɛ pɩtaa pee cɩkpenaa wɛ kpɛdɩŋ yaa sɛmɩŋ. Kɩ-tɛ yatʊ wɩlʊʊ kɩ-maɣmaɣ kɩ-wɛtʊ nɛ kɩpɩɣʊʊ lɛ, kɩ-yuŋ maɣna ɛzɩ kilonaa kɩgbanzɩ nɛ nɛɛlɛ hɛkʊʊ taa mbʊ yɔ.

Wassermelonen geschnitten

Pʊwɛ se ɛyʊ ɛɖʊ tʊkaɣ pasɩtɛkɩ ŋgʊ pɔtɔkɩ yɔ nɛ sikiri tɛ pasɩtɛkɩ yaa sitire (citre) ŋgʊ paatɔkɩ kpaagba yɔ. Pasɩtɛ ŋgʊ payaɣ se Courge gigérine yaa Courge barbarine Fransɩ nɛ hadɛ kiŋ taa yɔ. Itaalii ɛjaɖɛ taa lɛ, payaɣ-kʊ se anguria yaa cocomero, Turki ɛjaɖɛ taa lɛ, karpuz, PɔritigaalɩPiresiili ajɛyɛ taa lɛ, melancia, sandia kɛ Ɛsɩpaañɩ ɛjaɖɛ taa, watermelon kɛ Ɛnglɩsɩ ɛjaɖɛ yaa ɖɔɖɔ スイカ (suika) Sapɔŋ ɛjaɖɛ taa.

Watermelon-garden

  Réunion ɛjaɖɛ tɛ (Ɛndɩ lɩŋgamʊʊ taa Fransɩ kuduyuu tɛ) paya pasɩtɛkɩ se melon. Pɩtɛ yiiduu mbʊ pɩlɩnɛ mbʊ pʊcɔlɔ yɔ se pɩkɛ kajalaɣ taa kɛlɛ tɩŋ piye ndɩ paɖʊ-ɖɩ lɩm hɛkʊ taa ɛjaɖɛ taa pɩtɩŋnɛ Ɛnglɩsɩ mɛlɛ sayaa cɔlɔ kpaɣɖʊ 19 alɩwaatʊ taa. Pasɩtɛkɩ ŋgʊ payaɣ Ɛnglɩsɩ taa se watermelon, lɩm hɛkʊ taa tɛtʊ yɔ mba taatɩɩsɩnda ɖooo canaʊ alɩwaatʊ taa melon tɩtɩŋga lɛ, pɛkpɛndʊʊ payaɣ se pasɩtɛkɩnaa tɩŋnɛ se melon waa. Pʊwayɩ kpanɛ kpaɣɖʊ nɛɛlɛ alɩwaatʊ taa Fransɩ mba yeba nɛ patɩlɩ melon lɛ, yatʊ Fransɩ melon lɛ, petisiɣ. Paa ɛzɩ sɔnɔ yɔɔdaɣ taa yiiduu mbʊ papɩzaɣ pɔñɔɔzɩ-tʊ sakɩyɛ taa kɔyɔ, papɩzɩɣ paɖɩɩnɛ-tʊ nɩɩɩ ɖɔɖɔ Réunion mba tɔm pee kɩpɩnɛɛ taa.