Pɩyɛɛrɩ

Pɩlɩɩna Wikipediya
Sauter à la navigation Sauter à la recherche

Anasaayɩ sʊlʊm mbʊ ɖɩyaɣ se pɩyɛɛɖɩ, pɩkɛ sʊlʊm ɖoŋ mbʊ mbʊ palaba-pʊ nɛ lɩm nɛ niŋvidiŋ tɩŋ pee yɔ. Pɩkɛ sʊlʊm ɖoŋ mbʊ mbʊ pɩlɩnɛ tɩŋ weyi ɛ-taa wɛ cɛŋgbɛ mʊlʊm pɩtɩŋnɛ pɩdɩŋ tɛ lakasɩ nɛ ŋñɩɩ wa nɩɣyʊʊ tɛ labɩnaʊ. Pɩkɩlɩna ɖeɖe nɛ sɔnɔ alɩwaatʊ tʊnɛ tɩ-taa palakɩ-kʊ nɛ lɩm nɛ malɩtɩ yaa ɖɩpɩzɩɣ ɖɩya ɖɔɖɔ se kpamla mʊlʊm (mʊlʊm pee wena pahʊzaɣ yɔ, kajalaɣ lɛ ɔrɩgɩ nɛ nabʊyʊ taa pɔsɔzɩ pee lɛɛna) nɛ kpaɣnɛ ɖooo Hɛkʊ Alɩwaatʊ houblon. Pɩkɛ sʊlʊm mbʊ pɩkɩlɩɣ wɛʊ ɛyaa hɛkʊ taa nɛ pakɩlɩ-pʊ sɔɔlʊʊ nɔʊ yɔ.

Pɩyɛɛrɩ sʊlʊm tɛ canaʊ tɔm tamsɩna wondu yɛɖɛ yɛɖɛ nɛ ɖɔɖɔ ñɩnʊʊ nɛ tɩlɩyɛ kpɛlɛkʊʊ tɛ wondu tɩna se sʊlʊm mbʊ pɩ-hɩɖɛ ɛsɛɛ sɔnɔ. Kajalaɣ mʊlʊm pee tɛ haɖaʊ kɔzɩ kɔzɩ ɔrɩgɩ nɛ épeautre (pɩkɛ pilee nakʊyʊ) lɩna Mésopotamie ɖooo pɩnzɩ 8000 pʊcɔ palʊlɩ Yeesu-Krɩstʊ. Yɛɖɛ yɛɖɛ waa tɩŋga kaawɛ mbʊ alɩwaatʊ ndʊ tɩ-taa mbʊ lɛ, ɛyʊ la pɩyɛɛɖɩ lɩmaɣza nɛ papazɩɣ-kʊ labʊ pɩnzɩ 6000 pʊcɔ palʊlɩ Yeesu-krɩstʊ.

Alɩwaatʊ ndʊ tɩ-taa lɛ, payawaɣ pɩyɛɛrɩ se sikaru (pʊtɔbʊʊ matʊ taa se lɩm kpɔnɔ) kaakɛ ɛyʊ tɔɔnaɣ sɔssɔɔ. Palakaa-kɛ kɛkɛndɛyɩŋ kɩhɔbɩŋ pɩlɩnɛ pilee nɛ ɔrɩgɩ mba ɛyʊ ɖʊwaɣ lɩm taa se pɩñɩŋgɩ nɛ pehɩɣ lɩm kɩñɩŋgɩm ŋgʊ kɩhaɣ sʊlʊm ɖoŋ yɔ. Paɖʊwaɣ pɩ-taa peeɖe canelle nɛ tʊŋ num yaa sɔzɩŋ wondu ndʊ tɩkɛna yaɖʊ yɔ.