Opera

Pɩlɩɩna Wikipediya
Sauter à la navigation Sauter à la recherche

Opera pɩkɛ minziiki tʊmɩyɛ nɛ tanaʊ amʊza pɩcɛlɩna soo maɖʊ nɛ payaa, pɩkɛ takayaɣ cikpelaɣ nakɛyɛ ŋga ka-taa ɛyaa ɖɔɔ nɛ paa weyi lɛ nɛ ɛ-tʊmɩyɛ nɖɩ ɛlakɩ yɔ. Pɩkɛ wɩsɩ ɖɩɖʊyɛ taa ajɛyɛ taa lɛ keɣa mʊsɩ. Ɛyaa mba peteɣ hendu ndʊ mbʊ yɔ pɩlɩna paa weyi ɛ-tʊmɩyɛ yɔɔ yɔ makɩna ɛ-cɩmʊʊ.

Minziiki ŋgʊ kɩlɛzʊʊ pɩlɩna paa ɛjaɖɛ nɖɩ lɛ ɖɩ-tɛ nɛ wɛɛ ɖɔɖɔ cɔlɔ nɛ payaɣ-kʊ hɩla ndɩ ndɩ pɩlɩna paa hɔɔlʊʊ lɛ kɩ-tɛ. Ɖeɖe nɛ sɔnɔ yɔ tʊma ana palakɩ-yɛ opera kuduyiŋ tɛɛ, pɩkɛna tanaŋ amʊʊza tʊmɩyɛ kɛ amʊʊza kuduyiŋ taa. Serge Dorny ɛlɛ ñaakɛna Lyon opera ñʊʊ tʊ ɛ-cɔlɔ lɛ se pɩlʊʊ takayaɣ yɔɔ lɛ, opera waa kpɛndɩ kudokiŋ loɖo, nɛ pa-taa peeɖe lɛ mba mba pamakɩ-wɛ tam yɔ pamaɣna mɩnʊʊ yeke koŋ.

Opera wɩsɩ ɖɩlɩyɛ taa ñɩŋʊ ñɔ Itaalii ɛjaɖɛ taa kɛ Florence kpaɣɖʊ 17 alɩwaatʊ taa. Pɩnaɣ 1598 kɛ Mantoue, Jacopo Peri ma Dafne, nɛ pakpaɣ-kʊ ɛzɩ kajalaɣ opera nɛ alɩwaatʊ ndʊ tɩ-taa lɛ payaɣa-kʊ se dramma per musica. Heinrich Schütz ma pɩnaɣ 1627, kajalaɣ opera nɛ Caama kʊnʊŋ taa, Dafne kɛlɛ kɩ-tɛ soo kɔɔ pile.

Angletɛɛrɩ ɛjaɖɛ taa kɛ Caama ɛjaɖɛ tʊ Georg Friedrich Haendel (pɩnzɩ 1685 ŋtalɩ 1759) kaamʊ niiye, ɛnʊ pakɩlaɣ sam. Ɛma opera waa 40 nɛ Itaalii yɔɔdaɣ taa kɛ pɩnzɩ 120 ŋtalɩ 1730, pʊwayi yɔɔ ekisana oratorio yɔɔ kiŋ.