Njamena

Njamena kɛna Caadɩ ɛjaɖɛ taa tɛtʊ sʊzɔtʊ nɛ tɩ-taa ɖɔɖɔ kɛɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-tɛ komina tʊma nɛ tʊma sɔsɔna sɩŋŋŋ wɛɛ. Pɛeɖe ɖɔɖɔ tʊsʊʊ nɛ ɛsɩndaa wobu kɩla wɛʊ.

Tɔsʊʊ nɛ ɛsɩndaa wobu ɖɛ nɛ ɛsɩndaa tɛtʊ ndʊ tɩ-taa sɩŋŋŋ pɩkɩlɩna kpaɣ pɩnaɣ 2009. Alɩwaatʊ ndʊ tɩ-taa kɛ you hɛ Caadɩ tɛtʊ taa. Paa ɛzɩ you ɛɛhɛ ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa kɔyɔ, ɛjaɖɛ nɖɩ pɩɩhaɣ-ɖɩ waɖɛ sɩŋŋŋ se ɖɩla mbʊ ɖɩsɔɔlaa yɔ, mbʊ pʊ-yɔɔ yɔ ajɛya wena acɔ tɛtʊ ndʊ kpɛɛɛ nɛ ata yɔ a-taa ɖieu ɖiu caaɣʊ fɛyɩ.

Ɛyaa nabɛyɩ wɛɛ nɛ pesidɩɣ ɛyaa ñʊŋ taa nɛ payaɣ-wɛ se Pokoo Haram. Pɩtaakɛ mbʊ yɔ Caadɩ ɛjaɖɛ kaapɩzaa se kɩpɛdɩ camɩyɛ kɩ-kpɩna pɩkɩlɩna Niizeriya mba yaa kɩla tʊma wena Caadɩ lɩm fɛɛʊ haɣ-wɛ yɔ: haɖaʊ, ɖɔɖɛ nɛ karazɩm mbʊ pɩwɛ peeɖe yɔ. Tɛtʊ ndʊ, ndʊ kɛŋna ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa tɛtʊ ndʊ tɩkɩla walanzɩ ɖɔɖɔ. Njamena tɔbʊʊ se tɛtʊ ndʊ tɩ-taa ɛyʊ hɛzʊʊ yɔ yaa ɖɩhɛzɩyɛ lone.

Ɖooo pɩnaɣ 1911 lɛ, ɛyaa kaakpɛnda 4 000. Pɩnaɣ 2012 taa pakalɩ kɩgalʊʊ kɛ tɛtʊ sʊzɔtʊ ndʊ tɩ-taa lɛ, pana ɛyaa 1 092 066. Njamena tɛtʊ tʊnɛ tɩ-taa nɛ kʊñɔmɩŋ nɩyɛ cabɩ: laatiriki miŋ wɛ kaɖɛ pazɩ, ɛyaa kɩlɩɣ hʊʊʊ tɛtʊ ndʊ tɩ-taa, mbʊ pʊ-yɔɔ yɔ, efebiya nɛ pɛlaa peseeɣ pʊŋ taa yaa hɔɔlɩŋ ndɩ ndɩ taa nɛ powoki pacakɩ tɛtʊ ndʊ tɩ-taa.

Ndjamena0

Ɛyaa mba powoba peeɖe mbʊ yɔ, pa-taa sakɩyɛ fɛyɩnaa tʊma nɛ haba nɔsɩ pahɩnɩʊ wɩsɩ nɛ ɖoo. Paa nɛ mbʊ yɔ, Caadɩ ɛjaɖɛ nɔɔ ɖɛyaa tosu yem, papaaza tʊma sɔsɔna nɛ ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩwɛ ɖɩlɩɣ ɖɩ-kɩma wena ɖɩɩwɛna yɔ a-taa.

Ɛzɩ ajɛya lɛɛna taa tɛtʊ sʊzɔtʊ lɛɛtʊ yɔ, Njamena tɛtʊ nɛ ɛjaɖɛ naɖɩyɛ taa ñɩndʊ paɖʊ nɔɔ nɛ palakɩ tʊma kʊɖʊma nɛ ndʊ yɔ: Tuuluuzi (Fransɩɩ, ɖooo pɩnaɣ 1988) Marisɛɛyɩ (Fransɩɩ, ɖooo pɩnaɣ 1989).

Ɛjaɖɛ ɖɩnɛ ɖɩ-taa tɔm wɛna ndɩ kpem nɛ lɛɛna: ɖɩɖʊ ɛyʊ nɔɔyʊ nɔɔyʊ nɛ ɛyɔɔdɩɣna maalikanaa nɔsɩ yɔɔ ɖɛyaa, ɛnʊ lɛ sɔɔja sɔsɔ zeneralɩ Hachim Haroun Deby (2016). Payaɣ njamena maalika nɔɔ yɔɔ cɔnayʊ kɩfalʊ se Ali Haroun (2013- ).