Mory Kanté

Pɩlɩɩna Wikipediya
Sauter à la navigation Sauter à la recherche

Palʊla Mory Konté kɛ lakɩŋ fenaɣ kɩyakʊ 29 wiye pɩnaɣ 1950 kɛ Albadariya tɛtʊ taa, Kiinee ɛjaɖɛ taa. Ɛkɛ ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa hendu teyʊ sɔsɔ nɔɔyʊ nɛ tataɣ ŋga pasɩmna-ɩ yɔ, ɛlɩza-kɛ pɩnaɣ 1988 nɛ ŋga lɛ Yéké yéké.

Mandɩŋgɩ kewiyaɣ tɛ alɩwaatʊ kɛ palʊla Moty Kanté. Peeɖe wɛ Albadariya tɛtʊ taa nɛ pɩñɔtɩna Kisidougu haɖaa taa, pɩwɛna Kiinee ɛjaɖɛ nɛ hadɛ kiŋ. Payaɣ ɛ-caa se El Hadj Djeli Fodé Kanté nɛ pɩya 38 taa lɛ, Mory Kanté kɛna tɩnɩʊ. Kanté hɔʊ taa mba payɩ kɛna hendu teya, keeɣsi maya nɛ sɩ-maɖa, hendu teya, caanaʊ taa tɔm kɛdɩya nɛ ɖɔɖɔ aseɣla tɔm kɛdɩya.

Pa-lɩmaɣza kɛlɛ se pɛkɛdɩ ɛyaa kɛ ɖooo pe-kewiyaɣ caanaʊ taa tɔm nɛ hendu teu taa, cimɩŋ nɛ agandɛɛ taa. Mory ñɩma tɩŋga kɛna keɣsi maɖa nɛ hendu teya, pʊtɔbʊʊ se pa-calɩom taa pɩwɛ. E-ɖoo caa yaa ɛ-cɔzɔ kaakɛna kɛɣa maɖʊ sɔsɔ nɔɔyʊ. Mbʊ yebina nɛ pɩɩɖɩɣzʊ nɔɔyʊ nɛ Mory Kanté tɔm, yee étéɣu hendu nɛ ɛmakɩ keeɣsi kɔyɔ. Calɩm taa pɩwɛɛ, paakpaɣna ɖoŋ.

Payaɣ e-ɖoo se Fatouma Kamissoko nɛ ɛkɛ Maalii ɛjaɖɛ taa tʊ. Mory Kanté kaawɛna pɩnzɩ lʊbɛ lɛ, powona-i Pamako tɛtʊ sɔsɔtʊ taa kɛ e-neŋ weyi payaɣ-ɩ se Maman Ba Kamissoko yɔ, keeɣa maɖʊ sɔsɔ nɔɔyʊ. Ɛɛwɛna pɩnzɩ 15 lɛ, palabɩ-ɩ pe-keɣtiye taa sɔnzɩ nɛ pɩha-ɩ waɖɛ se ɛpɩzɩɣʊ ɛpaɣzɩ hendu teu nɛ ɖoŋgaɣ mabʊ. Mbʊ yebina nɛ pa-haɖa taa yee palakɩ sɔnzɩ nasɩyɛ kɔyɔ, ɛpɩzʊ ɛla amʊza nɛ pʊkʊyɩ ɛyaa yɔɔ.

Pɩnaɣ 2001 taa, keteŋga kpeekpe ŋgbɛyɛ nɖɩ payaɣ-ɖɩ ONU yɔ, ɖi-piliŋga ŋga kɔcɔŋna haɖaʊ nɛ tɔɔnaɣ yɔɔ yɔ, ɖɩya-ɩ se ɛkɛna pɩ-tɛ camɩyɛ laɖaa yɔɔ cɔnɩyʊ kɛ ɛ-ɛjaɖɛ taa. Ɛlɩza tatasɩ nzɩ yɔ sɩɖɔɔ kamaɣ fɛyɩ nɛ sɩ-taa kɔyɔ: Tatebola, pʊtɔbʊʊ se nabʊyʊ yɔɔ cikpalu cibu,Yéké yéké, Tamala yaa nʊmɔ woɖu.

Ɛɛwɛna pɩnzɩ 21 lɛ, Tidiani Koné tɩla-ɩ se ɛkɛna keeɣsi maɖʊ nɛ hendu teyʊ nɛ ɛlabɩ-ɩ hɛɛɛ hɛɛɛ nɛ ɛsʊna-ɩ ɛ-ŋgbɛyɛ taa. Ɛpɩsa mʊsɩ laɖʊ sɔsɔ mbʊyɔ lɛ ɛɖɛɛ nʊmɔŋ sakɩyɛ nɛ ɛcɔɔ tuuɖe ajɛya sakɩyɛ taa. Pɩnaɣ 2004 kɛ ɛlɩza tataɣ ŋga ɛya-kɛ se Sabou.