Masɩ kpeekpe pɩlʊʊ
Kacalaɣ masɩ kpeekpe pɩlɩŋ weyi pɛlɛɣ-ɩ tɩlʊʊ yɔ ɩnʊʊ lɛ Ugaritikii masɩ pɩlʊʊ nɛ masɩ pɩlʊʊ ŋgʊ kɩ-masɩ tɩŋgʊ ɖama wayɩ yɔ, Fenicii ñɩnzɩ, Aramee masɩ pɩlʊʊ nɛ Laatɛŋ ñɩŋgʊ. Mba pataawolo sukuli se pɛkpɛlɛkɩ masɩ pɩlɩŋ yɔ, pawɩlʊʊ-wɛ sɩ pa-akpdayɩtʊ taa kɔyɔ, pɔtɔŋ se pawɩlʊʊ-wɛɛ ɛsʊʊtʊya sukuli.
Kabɩyɛ masɩ kpɛnda 33 nɛ nzɩɩ yɔ. Abalɩ masɩ kpɛnda 25 nɛ halɩ masɩ kɛ 9. Abalɩ masɩ kɔyɔ: b,c, d, ɖ, r, f, g, gb, ɣ, h, j, k, kp, l, m, n, ŋ, p, r, s, t, v, w, y, nɛ z. Halɩ ñɩnzɩ kɔyɔ: a, e, ɛ, i, ɩ, o; ɔ, u nɛ ʊ. Kabɩyɛ kalʊʊ wɛ kaɖɛ kʊnʊŋ kʊnɛ kɩ-ñɩnɩyaa nɛ kɩ-lɔŋ sɩnɖaa ɖʊ liŋ se pɩsɩna kpɛlɛkɩya nɛ papɩzɩ pakalɩ-kʊ camɩyɛ lɩŋŋŋ. Pʊ-yɔɔ kɛ paɖʊ liŋ wɛ looɖo nɛ ɩnʊʊ yɔ: fetiye liu, kozoŋga liu, kpaŋgaɣ liu, kɩlakʊ ñɩŋgʊ, kpeluu liu nɛ nakaʊ lɩʊ.
Kʊnʊmɩŋ weyi pawɩlʊ sukulinaa taa nɛ lɔŋ nɛ ɛsakuliye yɔ, ɩnʊʊ pɔyɔɔdʊʊ ɖɔɖɔ kɛkominanaa tʊma taa. Afrika taa lɛ, kʊnʊmɩŋ ɩnʊ ɩlɩna ɖooo lɔŋ taa ɛyaa kʊlʊmaa mba pakɔma nɛ pacaɣ ajɛya ana a-nʊŋ yɔɔ yɔ. Kʊnʊmɩŋ ɩnʊ Afrika taa itakɩlɩ ɖɔʊ nɛ ɩ-taa kɔyɔ: Aŋgilisi, Fransɩɩ, Pɔrɩtiigaalɩ, Ɛsɩpaañɔlɩ, Sɩwaahiilii, Kinaarɩwandaa, Arabii nɛ Sonaa.
Paa ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa ɖɔɖɔ kɛ mbʊ yɔ, kewiyaɣ taa kʊnʊmɩŋ kɛ pakɩlʊ yɔɔdʊ aradiyonaa taa nɛ kɛlɛm kɛlɛmnaa taa. Paɖʊ ɖɔɖɔ alɩwaatʊ natʊyʊ nɛ posusuu natʊyʊ nɛ kʊnʊmɩŋ ageeta taa.