Laatriki miŋ

Laatriki nimasɩ taa pe yaa hɔɔlasɩ cikpesi nasɩyɛ wɛɛ. Laatriki nimasɩ taa pe ana alakɩna nɛ miŋ mʊʊ. Tomnasɩ kpɛlɛkʊʊ lɛɣtʊ piliŋa ñɩnɩɣna nɛ kanaɣ ɛzɩma laatriki miŋ ɖɔŋ ɖɔnɛ nɖɩ yɔ.

Laatriki miŋ wɛ wazaɣ pɩdɩɩfɛyɩ. Ajɛya wena aɖɛna ɛsɩndaa pɩkɩlɩ yɔ, a-taa laatriki miŋ kɩlɩ tɔyʊʊ. Ajɛya ana alakɩna laatriki miŋ nɛ tʊmɩyɛ hɔɔlɩŋ ndɩ ndɩ taa. Laatriki miŋ palakɩna tʊma anasaayɩ ñɩndʊ ndɩ ndɩ taa. Laatriki miŋ yɔɔ pɩtɩŋɩɣna nɛ palakɩ mbʊ payaɣ se ɛntɛɛrɩnɛɛtɩ yɔ. Laatriki miŋ ɛfɛyɩ kɔyɔ, ɛyʊ ɛɛpɩzɩɣ ɛla tʊmɩyɛ anasaayɩ ñɩɣyʊʊ ŋgʊ payaɣ se Ɔɔrɩdɩnatɛɛrɩ yɔ kɩ-yɔɔ. Poluba anasaayɩ ñɩɣtʊ sakɩyɛ nɛ laatriki miŋ nɛ yee laatriki miŋ ɛnʊ ɛfɛyɩ kɔyɔ, paapɩzɩɣ pala ñɩɣtʊ ndʊ nɛ tʊmɩyɛ.

Anasaayɩ ñɩɣtʊ ndʊ paapɩzɩɣ pala-tʊ nɛ tʊmɩyɛ yee laatriki miŋ ɛfɛyɩ kɔyɔ, tɩ-taa natʊyʊ kɔyɔ : laatriki mootinaa (moulins électriques) nɛ anasaayɩ ñɩɣyʊʊ ŋgʊ kɩcɔtʊʊ wondu kuzusutu (lavage à sec) yɔ.

Minziiki yɔɔlʊʊ ; taa ɖɔɖɔ lɛ, mbʊ payaɣna fransɩɩ kʊnʊŋ taa se sonorisation yɔ, yee laatriki miŋ ɛfɛyɩ kɔyɔ, paapɩzɩɣ nɛ paɖʊ-kʊ. Anasaayɩ ñɩɣyʊʊ nakʊyʊ wɛɛ nɛ payaɣ-kʊ nɛ fransɩɩ kʊnʊŋ taa se imprimante. Tʊmɩyɛ nɖɩ ɛyʊ lakɩ oridinatɛɛrɩ yɔɔ yɔ, imprimante ñɩɣyʊʊ yɔɔ pɩtɩŋɩɣna nɛ ɛyʊ lɩzɩ tʊmɩyɛ nɖɩ ɛlaba yɔ takayɩhayʊʊ yɔɔ.

Yee laatriki miŋ ɛfɛyɩ kɔyɔ, ɛyʊ ɛɛpɩzɩɣ nɛ ɛlɩzɩ ɛ-tʊmɩyɛ nɖɩ takayɩhayʊʊ yɔɔ.

Ɖooo kpaɖʊʊ hiu nɛ lutozo ñɩŋgʊ taa pañɩnaa nɛ patɩlɩ ɛzɩma pɩtɩŋɩɣna nɛ laatriki miŋ lɩɣ yɔ. Laatriki miŋ yebina nɛ mbʊ payaɣna fransɩɩ kʊnʊŋ taa se révolution industrielle yɔ pɩtasɩ lɩʊ nɛ anasaayɩ ñɩɣtʊ lubu tɛzɩ ɖɛʊ nɛ ɛsɩndaa nɛ pɩkɩlɩ.