Kwame Nkrumah

Pɩlɩɩna Wikipediya
Sauter à la navigation Sauter à la recherche

Ɖajaa weyi payaɣ-ɩ se Kwame Nkrumah yɔ, palʋla-ɩ [[salaŋ fenaɣ]] kɩyakʋ nɛɛlɛ nɛ kʋɖʋmʋʋ (21) wiye, pɩnaɣ 1909 taa. Palʋla-ɩ Nkroful tɛtʋ taa [[Kanaa]] ɛjaɖɛ taa. Ɛsɩba [[ɖomaɣ fenaɣ]] kɩyakʋ nɛɛlɛ nɛ lʋbɛ ñɩŋgʋ wiye, pɩnaɣ 1972 taa. Bucarest tɛtʋ taa ɛsɩba. [[Ruumaanɩ]] ɛjaɖɛ taa Bucarest tɛtʋ wɛɛ.

Ɖajaa Kwame Nkrumah kɛ politiki laɖʋ sɔsɔ nɔɔyʋ Kanaa ɛjaɖɛ taa. Ɛɛkɛ Kanaa ɛjaɖɛ taa Minisi waa nɔɔ yɔɔ tʋ kpaɣ pɩnaɣ 1957 nɛ puwolo pɩsɩɩnɩ pɩnaɣ 1960 ñɩŋga taa. Pʋwayɩ lɛ Kanaa ɛjaɖɛ Ñʋʋdʋ, kpaɣ pɩnaɣ 1960 nɛ puwolo pɩsɩɩnɩ pɩnaɣ 1966 taa.

Yeesuu ŋgbɛyɛ taa tɩnaa mba payaɣ-wɛ se Yeezuwiti waa yɔ, pɔ-cɔlɔ Ɖajaa Kwame Nkrumah calɩ e-sukuli labʋ. Ɛɛkɛ pɩɣa ŋga ka-ñʋʋ taa ɖɔŋ camɩyɛ yɔ. Pʋ-yɔɔ sukulinaa yɔɔ cɔnɩyʋ sɔsɔ nɔɔyʋ wona-ɩ Akɩra tɛtʋ taa se ɛtɛzɩ e-sukuli peeɖe. Akɩra tɛtʋ kɛŋna Kanaa ɛjaɖɛ tɛtʋ sɔsɔtʋ.

Pɩnaɣ 1935 taa ɛtɛma e-sukuli sɔsɔʋ Akɩra tɛtʋ taa nɛ ɛɖɛɛ ewolo [[Etaazuunii]] ɛjaɖɛ taa se ɛtasɩ labʋ sukuli kɩkpaɖʋ. Ɛlaba kʋkʋ Lincoln tɛtʋ taa.

Alɩwaatʋ ndʋ ɛlakaɣ e-sukuli ŋgʋ yɔ, ɛɛwɛɛ ɛlakɩ ɖɔɖɔ tʋma cikpena cikpena naayɛ sɛ ɛpɩzɩ ehiɣ piye nɛ ɛcɔna ɛ-tɩ yɔɔ. Ɛ-kʋñɔŋ sukuli labʋ mbʋ pɩ-taa ɛma takayaɣ nakɛyɛ nɛ ɛyaa-kɛ se ‘Kʋñɔŋ pɩnzɩ alɩwaatʋ’.

Pɩnaɣ 1939 ñɩŋga taa ɛtɛma tɔsʋʋ sukuli labʋ nɛ ɛmʋ ka-takayaɣ. Pɩnaɣ ŋga ka-taa ɖɔɖɔ ɛmʋ samaɣ kpɛlɛkʋʋ lɛɣtʋ tɩlʋʋ takayaɣ.  

Ɛtʋlɩ politiki ŋgbɛyɛ naɖɩyɛ Etaazuunii ɛjaɖɛ taa. Ɛnʋ kɛŋna ŋgbɛyɛ ńɖɩ ɖɩ-ñʋʋdʋ. Ekpeɣla Afrɩka tɛ sukuli piya sɔsɔsɩ nzɩ sɩwɛ Etaazuunii ɛjaɖɛ taa yɔ nɛ sɩkpɛndɩ nɔɔ nɛ sɩɖʋ ŋgbɛyɛ ńɖɩ. Eɖiya ŋgbɛyɛ ńɖɩ kpaɣ pɩnaɣ 1942 nɛ puwolo pɩsɩɩnɩ pɩnaɣ 1945 ñɩŋga taa.

Afrɩka tɛtʋ wandamm tɛ sukuli piya sɔsɔsɩ ɖʋ politiki ŋgbɛyɛ naɖɩyɛ. Ɖajaa Kwame Nkrumah wɛ ŋgbɛyɛ nɖɩ ɖɩ-taa. Ɛnʋ lʋbɩna siŋŋ nɛ ŋgbɛyɛ ńɖɩ ɖɩpɩsɩ Afrɩka tɛtʋ wandamm tɛ sukuli piya nzɩ sɩwɛ Etaazuunii ɛjaɖɛ taa nɛ nzɩ sɩsɩ wɛ Kanadaa ɛjaɖɛ taa yɔ sɩ-ŋgbɛyɛ. Ɖajaa Kwame Nkruma kɛkɛŋna ŋgbɛyɛ ńɖɩ ɖʋ-ñʋʋdʋ, kpaɣ pɩnaɣ 1942 nɛ puwolo pɩsɩɩnɩ pɩnaɣ 1945 ñɩŋga taa.