Krowelandɩ

Pɩlɩɩna Wikipediya
Sauter à la navigation Sauter à la recherche

Krowelandɩ kɛna Erɔpʊ ilemiye nɛ hayʊ kiŋ taa tɛtʊ natʊyʊ. Ɛlɛ siŋŋŋ taa lɛ, ɛjaɖɛ ɖɩnɛ ɖɩwɛna Amerika ilemiye nɛ hayʊ kiŋ; ɛlɛ politiki yɔɔ lɛ pɛkpɛnda-ɖɩ Erɔpʊ ñɩna yɔɔ pɩkɩlɩna ajɛya wena awɛna Danɩmarkɩ nɛ Nɔɔrvɛzɩ ñɩna hɔɔlʊʊ taa. Ajɛya wena acɔ ɛjaɖɛ ɖɩnɛ nɛ ata yɔ anaa yɔ: wɩsɩ ɖɩlɩyɛ taa lɛ Islandi nɛ Krowelandɩ teŋgu; wɩsɩ ɖɩdʊyɛ taa lɛ Kanada nɛ Paafɛɛ teŋgu; hadɛ kiŋ nɛ wɩsɩ ɖɩlɩyɛ taa lɛ atilantiki lɩŋgamʊʊ.

Pamaza Krowelandɩ ɛjaɖɛ ɖɩnɛ ɖɩ-walanzɩ lɛ, panaa se ɖɩ-walanzɩ talɩ ɛzɩ 2 166 086 km2. Ameriki nɛ hayʊ kiŋ taa lɛ, ɛjaɖɛ ɖɩnɛ ɖɩkɛŋna ɛjaɖɛ naatozo ñɩnɖɛ walanzɩ taa nɛ nɖɩ ɖɔɖɔ ɖɩkɛŋna kajalaɣ ñɩnɖɛ keteŋga kpeekpe yɔɔ ndɖɩ ɖɩpaŋna ɛsɛ nɛ lɛɛna yɔ. Payaɣ Krowelandɩ ɛjaɖɛ ñʊʊdʊ kɩfalʊ se Marguerith II nɛ ɛ-tɛ komisariya nɩnʊ se Mikaela Engell, piyele komina ñʊʊdʊ payaɣ se Kim kielsen. Peeɖe paɣtʊ lɩzɩyaa ñʊʊdʊ payaɣ se Lars Emil Johansen.

Kʊnʊŋ ŋgʊ pakɩlʊʊ yɔɔdʊʊ ɛjaɖɛ ɖɩnɛ ɖɩ-tɛ komina tʊma taa nɛ pawɩlʊʊ-kʊ sukulinaa taa ɖɔɖɔ yɔ, ŋgʊ lɛ krowelandɛ. Ɛjaɖɛ ɖɩnɛ ɖɩ-taa tɛtʊ sɔsɔtʊ payaɣ se Nuuki nɛ ndʊ tɩkɩlɩna walanzɩ ɖɔɖɔ. Pɩnaɣ 2018 taa pakalɩ kɩgalʊʊ kɛ tɛtʊ sɔsɔtʊ tʊnɛ tɩ-taa lɛ pana ɛyaa ɛzɩ 55 877 yɔ. Ɛjaɖɛ ɖɩnɛ ɖɩ-taa yee pakalɩɣ ɛyaa km2 taa kɔyɔ, panaɣ-wɛ ɛzɩ 0,03 yɔ. Yee ɛyʊ ɛsɔɔlaa se ɛyaa nɔɔyʊ kɛ kaŋgalafu yɔɔ ɛjaɖɛ ɖɩnɛ ɖɩ-taa kɔyɔ, pɩkɛna-ɩ kɩjɛyʊʊ se ɛma +299 ɛ-tɛ kaŋgalafu kpata yɔɔ pʊcɔ ŋɛ ɛɛma pɩtɛ ɛyʊʊ kaŋgalafu nimaɣ mayaɣ.

Liidiye nɖɩ pɔtɔkɩ-ɖɩ peeɖe yɔ palɩzɩ ɖɩ-yɔɔ kɛ Taanuwa samtʊ hʊlaɣ.