Kpɩnɛ hɩɖɛ ñɩnɖɛ

Pɩlɩɩna Wikipediya
Sauter à la navigation Sauter à la recherche

Kpɩnɛ hɩɖɛ ñɩnɖɛ, akɛ ɖɔɖɔ sɩlɛŋgbɛlɛm mɔɔ kpɩna. Kpɩna ana pasɩma-yɛ nɛ mbʊ yɔ kɛna se pamʊzʊʊ pe-piyaa cikpesi nɛ hɩlɩm. Piya nzɩ paɖʊʊ yɔ pɩpɔza piŋŋ sɩ-ɖoonaa nɛ sɩ-caanaa pɔcɔna sɩ-yɔɔ nɛ hɩlɩm mbʊ pʊyɔɔ si-lotu tɛcɛyɩta (kɛlɛ pɩkɛ kɩjɛyɩɣ se hɩlɩm pɔcɔna nɛ sɩ-yɔɔ). Wɛtʊ naa lalaa sakɩyɛ wɛɛ nɛ patɩlɩɣ nɛ kpɩnɛ lɛɛna, pɩkpɛndɩna tɛtɛɛ wondu kɩbɩndʊ.

Ɖɩcaɣyɛ kpɛlɛkʊʊ paɣtʊ paɣlʊʊ taa lɛ, kajalaɣ kpɩna hɩla ñɩna ana tɛtʊ yɔɔ aawɛɛ. Kpɩna ana acaŋ ahuu lɔŋ lɔŋ nɛ a-taa peeɖe ɖɩnaɣ kajalaɣ hɔɔlʊʊ nakʊyʊ (sɛmʊʊ) kʊkʊ ñakʊyʊʊ ɛsɔdaa. Tɩmɩŋ ɛnʊ ɛ-taa peeɖe sakɩyɛ pɩsɩ lɩm taa ñɩna hɔɔlʊʊ yɔ. Ñɩtʊ taa kpɩna hɩla ñɩna sakɩyɛ pɩlɩna pɩlɩna palɩzɩ paɣtʊ ndʊ se pakandɩ a-yɔɔ yɔ, sakɩyɛ wɛ takayasɩ kɩsɛmasɩ yɔɔ wena pañaŋasɩɣ-yɛ yɔ (kɔzɩ kɔzɩ wena atɔkɩ nandʊ) palakɩ a-taa lɛɛna nandʊ. Ɖɔɖɔ tiiye naayɛ taa kpɩna wena ɛyʊ ɖɔɣa yɔ kpaɣ ɖooo kpaɣɖʊ 19 alɩwaatʊ taa yɔ (pɩlɩna kpɩnɛ hɔm, nandʊ, naalɩm, kpɩnɛ nɖɩ pakʊwa yɔ tɔnʊʊ) mʊwa yaa pasa siŋŋ pɩlɩna pɔtɔza sakɩyɛ pɩcɛlɩna pɛ-tɛ lʊlʊʊ yɔɔ.

Po-tomnasi mɔɔ tɩŋa taa lɛ pe-kela kɩlana ɖoŋ, mbʊ labɩna nɛ patɩlɩ tɛtɛɛ kɩbɩnjaazɩ kpɩna hɩla ñɩna, pe-kela yɔɔ nɛ nabʊyʊ pɩkpɛdɩna tamasɩ yaa ñʊʊ pɔyɩŋ. Paa kpɩnɛ nɖɩ lɛ nɛ ɖɩ-kela kɛlɛ pɩsaŋ nɛ papɩzɩɣ patɩlɩɣ paa kpɩnɛ nɖɩ lɛ ɖɩ-tɔɔnaɣ. Ɖooo krɛtasɩ alɩwaatʊ, Maastrichti wɛɛ taa, pakalɩ kpɩna hɩla ñɩna lɛ aatalɩ 150 halɩ 300 kɛlɛ pekpeeli-yɛ tindima nɛɛlɛ nɛ lʊbɛ.

Pɩlɩna wɩyaʊ Maor kpɛlɛkɩtʊ natʊyʊ yɔɔ kɛ Tel Aviv sukuli kɩtɛzʊʊ taa ndʊ posusa tɩ-tɔm yɔ yɔɔ lɛ, kpɩna hɩla ñɩna anɛ aakɛ cɩkpɛndʊʊ taa kpɩna ɖooo kiɖe tɛɛ nɛ papaɣzɩ labʊ pa-tʊma wɩsɩ kpaɣ nɛ alɩwaatʊ ndʊ kpɩna sɔsɔna wena atuu a-lotu apaɣza ɖɩm yɔ, alɩwaatʊ talɩ ɛzɩ pɩnzɩ miiliiyɔɔ naa 66 mbʊ yɔ. Kpɩna hɩla ñɩna ana a-taa lɛ ɖɩnaɣ sɔndʊ ñɩna, pʊ-tɔbʊʊ se ɛyʊ cɔzɔnaa.