Keɖeya ñɩzɩm (l'esthétique)

Pɩlɩɩna Wikipediya

Keɖeya ñɩzɩm tɛ payaɣna fransɩɩ kʊnʊŋ taa se ɛstetiki (esthétique). Mbʊ pɩkɛ ɛstetiki wondu yɔ, pʊɖɔ sakɩyɛ. Lɛɣtʊ pɩlɩʊ ŋgʊ payaɣ se filozofii (philosophie) yɔ, ke-piliŋa lɛɛka lɛ keɖeya ñɩzɩm tɛ (esthétique). Keɖeya ñɩzɩm tɛ piliŋa cɔŋna wondu sakɩyɛ yɔɔ filozofii pɩlɩʊ taa. Piliŋa ŋga ka-taa ñɩnɩyaa cɔŋnana ɛzɩma mbʊ ɛyʊ naɣ yaa ɛyʊ cɔŋna kedeŋa cɔnaʊ mbʊ yɔ. Ɛstetiki piliŋa cɔŋnana nɛ kanaɣ ɖɔɖɔ mbʊ pʊwɛ kajʊka siŋŋ yaa mbʊ pʊwɛ ɖeu pɩdɩɩfɛyɩ kedeŋa yɔɔ cɩnɛ yɔ. Nesi tɛɛ tʊma ndɩ ndɩ taa ɖɔɖɔ lɛ, ɛstetiki piliŋa cɔŋnana nɛ kɔtɔzʊʊ wena akɩlɩ ɖeu kpem yɔ. Ɖooo kpaɖʊʊ XVII ñɩŋgʊ taa pakpaɣ ɛstetiki se kɩkɛ mbʊ piɖe siŋŋ yɔ pɩtɛ lɛɣtʊ piliŋa. Ɛstetiki (esthétique) lɛɣtʊ piliŋa kaɖɩɣna mbʊ payaɣ se nzʊlʊmɩyɛ yɔɔ leleŋ nɩʊ yɔ. Mbʊ yebina nɛ kpaɣ ɖooo kpaɖʊʊ XIX ñɩŋgʊ taa lɛ, ɛstetiki lɛɣtʊ piliŋa pɩsɩ nesi tɛɛ tʊma labʊ tɛ filozofii (philosophie). Yee nesi tɛɛ tʊmlaɖʊ nɔɔyʊ ɛsaɣ sɩʊkpelaɣ nakɛyɛ nɛ ɛsɩɩ kɔyɔ, ɛyʊ cɔŋna-kɛ lɛ, peheyi-i natʊyʊ koko. Nesi tɛɛ tʊmlaɖʊ ɛɛsakɩ sɩʊ kpelaɣ nakɛyɛ yem nɛ kɛfɛyɩna tʊbʊʊ. Ɛsakɩ-kɛ pɩtɩŋna ɛ-lɩmaɣzɩyɛ naɖɩyɛ yɔɔ.

Nabʊyʊ taa kɔyɔ, nabʊyʊ ɛna samaɣ taa pɩtɛkɛdɩna-ɩ nɛ ɛsaɣ sɩʊ kpelaɣ nakɛyɛ nɛ pɩlɩɩna wɛtʊ ndʊ ɛnaa yɔ yɔ tɩ-yɔɔ. Nesi tɛɛ tʊmlaɖʊ pɩzɩɣ ɛna nabʊyʊ yaa ɛna natʊyʊ samaɣ taa nɛ pɩkɛdɩna-ɩ pɩŋŋ. Ɛpɩzɩɣ ɛsaɣ sɩʊ kpelaɣ nakɛyɛ nɛ pɩlɩɩna kɔ-yɔɔ lɛ, ɛyaa na yaa polosi ɛ-lɩmaɣza. Yee nesi tɛɛ tʊmlaɖʊ nɔɔyʊ ɛpɔzɩ Caabiyuu se ɛha-ɩ wezuu kɩɖaɣlʊ siŋŋ kɔyɔ, nabʊyʊ taa ɛpɩzɩɣ ɛsaɣ akpadɩyʊ koŋgo nɔɔyʊ sɩʊ kpelaɣ nɛ ɛsɩɩ ɛ-nɔnɔɔ taa. Ɛyʊ naɣ-kɛ lɛ, ɛpɩzɩɣ ekpe nesi tɛɛ tʊmlaɖʊ ɛnʊ ɛ-maɣzɩm.