Kalɩsɩyɔm

Pɩlɩɩna Wikipediya
Sauter à la navigation Sauter à la recherche

Kalɩsɩyɔm kɛ kpɛlɩ kpɛlɛkʊʊ tɛ pʊtʊ weyi ɛ-ñʊʊ mayaɣ kɔyɔ 20 nɛ yʊsaɣ ñɩŋa yɔ Ca. Ɛkɛ ñɩɣlɩm kagbanzɩ tʊ weyi ɛkɩlɩ tɔyʊ tɛtʊ pɔɔɖɛ taa (ɛcɛza 3%) nɛ ɛcaɣ kɩjɛyɩɣ piŋ tomnaɣ taa fezuu labʊ taa. Ɛsɩɣna mɔɔ paɣlaka, kelaa nɛ yambɔyɩŋ. Kalɩsɩyɔm sɩɣna piŋ ɖɔɖɔ kpɩna fezuu labʊ taa.

Room ɛyaa kaatɛma labʊ akalʊʊ kpaɣɖʊ kajalaɣ paɣzɩtʊ alɩwaatʊ taa, ɛlɛ ɖooo pɩnaɣ 1808 papɩza patɩlɩ pʊtʊ weyi paya-ɩ se kalɩsɩyɔm. Panɩwaɣ se Jöns Jacob Berzelius nɛ Magnus Martin Pontin kaatɛma situu kalɩsɩyɔm nɛ akalʊʊ pɩtɩŋna nazɩyʊ yɛkɛlɩnayʊ yɔɔ kɛ mɛrɩkɩrɩ taa, Humphry Davy pɩzɩɣ ɛlɩzɩ ñɩɣlɩm mbʊ pɩfɛyɩ keeke.

Papɩzɩɣ pala kalɩsɩyɔm pɩtɩŋna kalɩsɩyɔm tɛ fʊlʊyɔrɩ nazɩyʊ yɛkɛlɩnayʊ yɔɔ, ɛlɛ kɛlɛʊ lɛ papasɩɣ akalʊʊ kpɛɖɛ tɛɛ (CaO) pɩlɩna alɩmɩnɩyɔm mʊlʊm yɔɔ. Ɛmʊ miŋ nzʊlɩmɩyɛ caʊʊ kɩsɛmɩŋ kpaɣ , pasɩ-ɩ helim taa yem ɛlakɩ nɛʊʊ nakʊyʊ nɛ kɩkandʊʊ yaa kɩlʊʊkɩna kalɩkɔdaɣ. Ɛkɛ pʊtʊ weyi ɛsɩɣna nɛ palɩzɩɣ tɛtɛɛ ñɩm lɛɛbʊ ɛzɩ uranɩyɔm, zirɩkɔnɩyɔm nɛ tɔrɩyɔm.

Kalɩsɩyɔm kɛ pʊtʊ weyi ɛ-tɔm wɛ kɩjɛyɩɣ piŋ kɛ ɛyʊ tomnaɣ taa. Ɛwɛ sakɩyɛ mɔɔ taa, peeɖe mbilim kɛ ɛkɩlɩ ɖɔʊ. Ɛnʊ lakɩna nɛ apaɣlʊʊ camɩyɛ nɛ ɖɔɖɔ kelaa nɛ ɛkandɩɣ pa-alaafɩya yɔɔ. Kalɩsɩyɔm lakɩ tʊmɩyɛ piŋ calɩm kiɣ nɔmɔʊ taa, calɩm huu nɔmɔʊ taa nɛ holaa kpaʊ yaa holaa tʊma ndɩ ndɩ labʊ taa, tʊma ana a-taa kɔyɔ hɔyɛ. Ɛlakɩ tʊmɩyɛ pɩfɛyɩ ciɣduu ɛyʊ tomnaɣ hɔɔlɩŋ sakɩyɛ taa.