Kañaɣ kewiyaɣ

Pɩlɩɩna Wikipediya
Sauter à la navigation Sauter à la recherche

Kañaɣ kewiyaɣ. Kañaɣ kewiyaɣ, pɩkɛ kpaŋɩyɛ politiki lɩmaɣzɩyɛ nɖɩ ɖɩkpɛndɩɣ samaɣ lɩmaɣzɩyɛ, nɛ ɛjaɖɛ yɔɔ lʊbɩyɛ lɩmaɣzɩyɛ nɛ ɖɩwɛna kpaŋɩyɛ kewiyaɣ tɛ ɖoŋ yɔ. Pɩkɛ kpɛlɩ pɩsʊʊ ŋgbɛyɛ nɖɩ ɖɩhaɣ ɛsɛ nɛ tɩ yɔɔ wɛʊ tɔm yɔ nɛ samaɣ taa fɛyɩna hɛzʊʊ paa ŋñɩɩɩ. Tɩlɩna ɛyʊ yɔɔ maɣzɩm kpɛlɛkʊʊ tʊmɩyɛ tɩnaa cɔlɔ kɛ Erɔpʊ ajɛyɛ taa kpaɣ kpaɣɖʊ 19 alɩwaatʊ taa, kɛlɛ kewiyaɣ ŋga kañaɣ kewiyaɣ kpa ɖoŋ kpaɣ tɔsʊʊ huuu nɔmɔʊ taa kedeŋa kpeekpe you kaanaɣ ŋgʊ wayi ɛlɛ Itaalii ɛjaɖɛ taa pɩnzɩ 1920 wɛɛ taa Mussolini nesi tɛɛ, pʊwayi pɩkpa ɖoŋ kpaagbaa kpem kɛ Caama ɛjaɖɛ taa pɩkpɛndɩna sɔɔjɛtʊ ɖoŋ pɩnzɩ 1930 wɛɛ taa kɛlɛ Hitler alɩwaatʊ taa kɛlɛ mbʊ.

Alɩwaatʊ kʊyʊmtʊ ndʊ tɩ-taa mbʊ yɔ kewiyaɣ kekiziɣ kɩmaŋ wɛtʊ tɔm, pɔtɔŋ se ɛyaa kɩla ɖama, palɩzɩɣ sɔsɔtʊ lɩmaɣza, palɩzɩ ɛyaa ajama lalaa hɛkɩŋ taa, ajɛyɛ lɛɛna wena awɛ ɖoŋ yɔ se añazɩ wena alɛ ñɛfɛyɩ ɖoŋ yɔ, pɛtɛyɩ ɛyaa kɩkpɛɛdaa nɛ kʊhʊlɩma.

Tɔmʊʊ ŋgʊ kɩlɩna le nɛ ŋna pɔyɔɔdʊʊ-kʊ mbʊ ɖɩnaɣ cɩnɛ yɔ, yɔɔdaɣ taa lɛ pɔtɔŋ se fa.ʃism, patɩzɩna Itaalii mba yɔɔdaɣ faˈʃizmo. Tɔmʊʊ Itaalii kʊnʊŋ taa fascismo lɩna Itaalii ɛjaɖɛ taa fascio nɛ ɖɩ-tɔbʊʊ se minimini pɩyʊ yaa hɔɔyɛ pɩyʊ, nɛ pɩkɛ fasces lictoriae, pɩwɩlɩɣ se pɩkɛ Roma ɛyaa sɔsaa pɩyʊ, pʊwayɩ yɔ pɩɖanɩ ɖoŋ kpaʊʊ kɛ Fransɩɩ kpɛlɩ lɛɛzʊʊ wɛɛ taa, nɛ pɩnaɣ 1919 pɩtɩŋna Benito Mussolini sɔɔjɛtʊ seɣtuu yɔɔ, ɛnʊ weyi eekpeɣla sɔɔjanaa kɩbɩma kedeŋa kpeekpe you kajalaɣ ŋgʊ wɛɛ taa nɛ pakpa-wɛ nɛ pɔtɔɔ fɛɛ piŋ yɔ.

Kajalaɣ taa lɛ, pɩkɛ Mussolini ŋgbɛyɛ tɩnaa hɩɖɛ mbʊ se kañasɩ kewiyaɣ. You sɔsɔʊ kajalaɣ ŋgʊ tɛma lɛ papaza tɔm ndʊ pɩtɩŋna Mussolini ɛnʊ ɛ-yɔɔ, pɩlɩna Fasci italiani di combattimento ŋgbɛyɛ tɩnaa cɔlɔ pʊ-tɔbʊʊ Itaalii sɔɔjanaa hɔɔyɛ.