Ismaël Lô

Pɩlɩɩna Wikipediya
Sauter à la navigation Sauter à la recherche

Ismaël Lô kɛna Senegalɩ ɛjaɖɛ taa hendu teyu sɔsɔ nɔɔyʊ nɛ palʊla-ɩ kɩyɛna fenaɣ kɩyakʊ 30 ŋgʊ wiye pɩnaɣ 1956 kɛ Tugɔnduci tɛtʊ taa. Ismaël Lô caɣ Rufiskii tɛtʊ taa nɛ ɛpaɣlɩ, pɩñɔtɩna Takarɩ kpam. Ɛyʊ ɛnɛ, e-hendu teu taa caɣ maamaacɩ mbʊ pʊyɔɔ yɔ, ɛ-hɔʊ taa nɔɔyʊ eteu hendu. Mbʊ yebina nɛ ɛsaɣ ɛmeɣmaɣ kɛ cɩmɩŋ nɛ ɛnɛ ɛ-ɖɛtɩnaa pamakɩ.

Pɩnaɣ 1970 taa kɛ ɛ-caa sɩba pʊyɔ kɛ Ismaël Lô kʊyaa ɛɖɛɛ Takarɩ tɛtʊ taa nɛ ɛtasɩ hendu tetu teu camɩyɛ. Efemiye naɖiyɛ kɛ Pana-ɩ nɛ e-hendu teu taa kɛ kɛlɛm kɛlɛm taa. Kpaagbaa mbʊ lɛ, ɛ-hɩɖɛ paɣzɩ sɛʊ nɛ ɛsʊʊ hendu teya sɔsa nabɩyɛ ŋgbɛyɛ taa nɛ ŋgbɛyɛ nɖɩ payaɣ se Super Diamono. Pɩnaɣ 1984 taa kɛ ɛlɩ Super Diamono.

Ngbɛyɛ taa nɛ ɛtʊlɩ ɛmaɣma ɛñɩnɖɛ nɛ ɛlɩzɩ hendu teu kɩlɛmɩŋ kanahaŋ kagbaanzɩ. Hendu teyu sɔsɔ weyi payaɣ-ɩ se Faye yɔ, ɛlɛ tasɩna-ɩ hayɩsʊ camɩyɛ nɛ ɛtezɩ ɖoŋ kpaʊ cɩŋ kɛ e-hendu teu taa. Pɩnaɣ 1988 kɛlɛmɩŋ kanahaʊ ŋgʊ payaɣ-kʊ se Camp de Thiaroye yɔ, palɩzaɣ-kʊ lɛ, ɛnʊ tena kɩ-taa hendu nɛ ɛnʊ hʊlaɣna saŋgʊ.

Pʊwayɩ yɔ ɛkpaɣ Idrissa Ouedraogo tɔm ndʊ payaɣ tʊ se Afrika, mona Afrika yɔ ka-taa tɔm nɛ eteena hendu pɩnaɣ 1995. Ɛkpaɣ ɖɔɖɔ Moussa Sene Absa ñɩndʊ, Tableau ferraille, nɛ etee hendu pɩnaɣ 1996. Pɩnaɣ 1990 e-hendu teu lɛzɩ lɛɛzɩɣʊ nabʊyʊ. Ɛna Barclay nɛ ɛlɛ sɩna-ɩ nɛ palɩzɩ ɛ-tɛ hendu teu kɩlɛmɩŋ kanahaʊ looɖo ñɩŋgʊ nɛ ɛyaa-kʊ se Tajabone.

Pɩnaɣ 1994 ɛɛlɩza tataɣ nakɩyɩ nɛ payaɣ-kɛ se Dibi Dibi Rek. Tataɣ kɛnɛ nɛ ɛ-tɛ saŋgʊ yaʊ yebina nɛ pakpakɩɣ-ɩ se Afrika taa Bob Dylan yɔ. Pɩnaɣ 2002 taa kɛ paha-ɩ samtʊ nimiye sɔsɔyɛ naɖɩyɛ kɛ Fransɩ ɛjaɖɛ taa.