Boubacar Traoré

Palʊla Boubakar Traoré kɛ Maalii ɛjaɖɛ taa pɩnaɣ 1942 kɛ Kayesɩ tɛtʊ taa. Boubacar Traoré kɛ hendu teyu sɔsɔ nɔɔyʊ nɛ ɛmaɣmaɣ elukina e-hendu. Pɛɖɛɣ-ɩ se Kar-kar pʊtɔbʊ se pɔyɔkɩ pɔyɔkɩ. Ɛ-hɩɖɛ ɖɩnɛ ɖɩlɩna ɛzɩma ɛmakɩ pombo camɩyɛ nɛ ɛpɛlɩɣ lala yɔ. Ɛɛkɛ evebu kpem lɛ ɛmakaɣ pombo ŋgʊ kamaɣ fɛyɩ.

Pɩpaɣzɩɣ-ɩ naʊ camɩyɛ yɔ, pɩnzɩ 1960 taa nɛ Boubacar Traoré ɛnʊ ɛɛkɛ Maalii ɛjaɖɛ taa sɔdʊ sɔsɔʊ nakʊyʊ. Ɛyaa sɔɔlɩ e-hendu teu nɛ tʊtɔya ɖɔɖɔ. E-hendu teu taa, ɛyɔdɩ ɛ-ɛjaɖɛ tɩ-yɔɔ wɛʊ tɔm nɛ ɖɩ-ñʊʊdʊ Modibo Keïta tɔm. Eteyele nɛ palɩzɩ ɛ-hendu kɩlɛmɩŋ takayɩsɩ tataɣ nakayɩ. Mbʊ yebina nɛ pɩwɛ se abalʊ ɛnʊ pɩkɛna-ɩ kɩcɩyʊ se ɛla tʊmayɛ ɛ-yɔɔ wɩɩ nɛ ehiu nɛ ɛtɔɔ.

Pɩnaɣ 1968 paatɔ caca Maalii ɛjaɖɛ taa lɛ, Moussa Traoré wa Modibo Keïta nɛ ɛlɛ kɛna peeɖe ɛjaɖɛ ñʊʊdʊ. Mbʊ yebina nɛ Boubar Traoré tatasɩ hendu natʊyʊ teu Pɩkɔɔ pɩsɩɩna pɩnaɣ 1987. Alɩwaatʊ ndʊ eyeba hendu teu mbʊ yɔ lɛ, ɛyaa kamazaɣ se ɛ-tɔm tɛma se ɛsɩba, ŋgʊ ɛna ɛ-ɛsa. Ɛ-halʊ Sɩba pinaɣ 1989 alɩwaatʊ ndʊ ɛcaɣ lʊlʊ yɔ.

Pɩla mbʊ lɛ, ɛɖɛ ewolo Fransɩ tɛtʊ taa nɛ ɛmaɣ kʊtʊyɩŋ nɛ ɛcalɩʊ e-piya looɖo. Efemiye naɖɩyɛ kɛ Pritaaniki tʊ nɔɔyʊ nɩ Boubacar Traoré tataɣ nakɩyɛ taŋ kɛ Pamakoo radiyo nakʊyʊ taa nɛ ɛlɛ paɣzɩ-ɩ ñɩnʊ. Pʊkɔɔ pɩsɩɩna ɛna-ɩ nɛ ɛsɩŋna-ɩ. Ɛkacalaɣ hendu teu kɩlɛmɩŋ lɩzɩɣ takayaɣ lɩ Pɩnaɣ 1990 nɛ ɛyaa-kɛ se Mariama.

Boubacar Traoré tɛ hendu teu kɩlɛmɩŋ takayɩsɩ ɖɔɔ nɛ sɩ-taa kɔyɔ: Kongo Magni (Marabi, 2005), Denhou (Lusafrica, 2010), Mbalimaou (Man-ɖalaa), (kɔlaɣ fenaɣ taa pɩnaɣ 2015), Dounia Tabolo (Lusafrica 2017).