Bernhard Riemann

Pɩlɩɩna Wikipediya

Georg Friedrich Bernahard Riemann, palʊla-ɩ salaŋ fenaɣ kɩyakʊ 17 pɩnaɣ 1826 kɛ Breslenz tɛtʊ taa, Caama ɛjaɖɛ. Ɛsɩ hasɩyaɖɛ fenaɣ kɩyakʊ 20 pɩnaɣ 1866 kɛ Selasca ɛjaɖɛ taa, pɩkɛ egeetiye cikpeɖe naɖɩyɛ Verbania kooka taa kɛ Itaalii ɛjaɖɛ taa. Ɛyʊ ɛɛkɛ lɛɣtʊ tɩlɩyʊ Caama ɛjaɖɛ taa.

Palʊla-ɩ Breselenz, pɩkɛ haɖaa kooka nakɛyɛ Hanover kewiyaɣ ɛjaɖɛ taa kɛ nɔɔnɔɔ tɛ Caama ɛjaɖɛ taa. Riemann kɛ pɩɣa naalɛ ŋga kɛ pɩyaa loɖo taa. Ɛ-caa, Friedrich Bernhard Riemann, ɛɛkɛ Luther ninɖiyu yaa pastɔɣɔ, ɛlaba ɖɔɖɔ napoléon tɛ yoŋ. E-ɖoo Charlotte Ebell, ɛlɛ ñasɩba lɔŋ pʊcɔ e-pipaa paɣlɩ. Bernhard kaawɛ pɩɣa ŋñɩɩ mbʊ yɔ, ɛ-ñʊʊ taa katɛma wɛʊ lɛɣtʊ lɔŋ. Ɛlɛ ɛyʊ ɛnʊyɔ ɛɛwɛ hɛmmm nɛ ɛsɔɔlʊʊ yɔɔdʊʊ ɛyaa taa mbʊ lɛ, pɩpɩsɩ-ɩ kʊdɔŋ ɛ-ñʊʊ taa.

Pʊkɔma pɩnaɣ 1840 taa lɛ, Bernhard wolo Hanover ɛcaɣ e-neze cɔlɔ nɛ ewoki Lyceum (kɔlɛzɩ sukuli). E-neze sɩba pɩnaɣ 1842 wayi lɛ, ewolo Lunebourg se pɩsa ɛpɩzɩ ɛla ɛ-kɔlɛzɩ sukuli. Ɛkɔma ɛtalɩ hɛkʊ taa sukuli kɩlɛlʊʊ ɖamɩŋ taa lɛ, ɛkpɛlɛkɩ sakɩyɛ Ɛsɔ tɔm takayaɣ, ɛlɛ, ɛkɩlɩ sɔɔlʊʊ lɛɣtʊ tɔm nɛ halɩ ɛsɔɔlɩ se ɛtakɩ nɛ ɛwɩlɩ takayaɣ ŋga ka-taa tɔm kiɖe nɛ lɛɣtʊ lɔŋ yɔ. Pɩɖɩzɩ ɛ-wɩlɩyaa se papɩzɩ panɩɩ ɛ-lɔŋ tɔbʊʊ nɛ pocosi-i.

Pʊkɔma pɩnaɣ 1846 taa lɛ, ɛwɛna pɩnzɩ 19 kɛlɛ, pɩtɩŋna e-liɖe liidiye yɔɔ lɛ, ɛpazɩ kpɛlɛkʊʊ lɔnsɩnɖɛ tʊmɩyɛ nɛ Ɛsɔ tɔm kpɛlɛkʊʊ camɩyɛ se pɩha-ɩ waɖɛ nɛ ɛpɩsɩ pastɔɣɔ yaa Ɛsɔ tɔm heyiyu nɛ ɛkapɩzɩ nɛ ɛha liidiye ɛ-ñɩma.

Pɩnaɣ 1847 taa lɛ, ɛ-caa hayi nɔmɔʊ se ɛpazɩ kpɛlɛkʊʊ lɛɣtʊ tʊmɩyɛ. Kajalaɣ lɛ, ɛla Göttingen sukuli kɩtɛzʊʊ taa ɖenɖe ɛkata Carl Friedrich Gauss yɔɔ, pʊwayɩ lɛ, ɛla Berlin sukuli kɩtɛzʊʊ taa ɖɔɖɔ ɖenɖe ɛkata wɩlɩyaa lalaa ɛzɩ Jacobi nɛ Steiner nɛ Dirichlet. Ehiɣa se ɛpɩsɩ wɩlɩyʊ kɛ Göttingen sukuli kɩtɛzʊʊ taa pɩnaɣ 1857 taa lɛ, ɛɖanɩɣ kpaʊ Dirichlet lɩmaɣza alɩwaatʊ ɛlɛ ñasɩba yɔ. Pʊkɔma pɩnaɣ 1862 lɛ, ɛkpaɣ halʊ nɛ paya ɛlɛ se Elise Koch. Bernhard sɩbɩna kpezi wɩlaɣ kʊɖɔŋ mbʊ lɛ, ɛwɛna pɩnzɩ 39 kɛ Selasca tɛtʊ taa nɛ pepime-ɩ Biganzolo sɩɖaa naŋ yɔɔ kɛ Verbania tɛtʊ taa.