Amerika tɔm

Pɩlɩɩna Wikipediya
Sauter à la navigation Sauter à la recherche

Pɩnaɣ 1492 n̄ɩŋga taa Amerika tɛtʋ taa sɔnzɩ n̄ɔwa. Pɩnaɣ ŋgaa sɔsɔ weyi payaɣ se Christophe Colomb yɔ ɛfɛyɩ ɛ-kajalaɣ naŋgbaŋaɣ Amerika tɛtʋ taa. Pɩnaɣ ŋga ɖɔɖɔ Ɛsɩpaan̄ɔɔlɩwaa talɩ tɛtʋ ńdʋ tɩ-taa.

Ɖooo pɩnzɩ 20 000 nɛ pʋcɔ palʋlɩ Yeesu-Krɩstʋ lɛ mbʋ payaɣ se "industrie lithique" yɔ pɩn̄ɔ Amerika tɛtʋ taa. Pʋ-tɔbʋʋ se "industrie ŋgʋ kɩn̄ɔwa nɛ pʋcɔ alɩwaatʋ ndʋ payaa se "Clovis" alɩwaatʋ yɔ tɩtalɩ. "Cactus Hill" tɛtʋ nɛ "Meadowcroft" tɛtʋ nɛ "Sandia" n̄ɩndʋ pawɩlɩɣna se mbʋʋ pɩlaba. Halɩ ɛyʋ ɛcɔnaayɔ, ɖooo pɩnzɩ 50 000 nɛ pʋcɔ palʋlʋʋ Yeesu "Topper" tɛtʋ nɛ "Caverne de Pendejo" n̄ɩndʋ pɛwɛɛ. Pʋ-tɔbʋʋ se "Topper" tɛtʋ nɛ tɛtʋ ndʋ payaɣ se "Caverne de Pendejo" yɔ tɩwɛɛ fayɩɩ nɛ pʋcɔ "Clovis" nɛ "Folsom" nɛ "Scottsbluff" pɛ-tɛtʋ wɛɛ. Ɛbɛ laba nɛ Amerika tɛtʋ taa ɛyaa ɖɔɔ pɩdɩɩfɛyɩ?

Yee Amerika tɛtʋ taa ɛyaa ɛɖɔ pɩdɩɩfɛyɩ yɔ, pɩtɛkɛ yem. Ɛyaa sakɩyɛ lɩna Aasii tɛtʋ taa nɛ pɛtɛzɩ tɛtʋ ndʋ payaɣ se "dédroit de Béring" yɔ nɛ powolo paɖʋ kʋyʋʋ Amerika tɛtʋ taa. Aasii tɛtʋ taa ɛyaa ḿba powoba Amerika tɛtʋ taa nɛ pacaɣ, kpaɣ "Alaska ɛjaɖɛ taa nɛ puwolo pɩtalɩ ɛjaɖɛ nɖɩ payaɣ se "Terre de Feu" yɔ ɖɩ-taa.

Ɖajaanaa panɛ : Denis Stanford nɛ Bruce Bradley n̄ɩnaa nɛ pana ɖooo caanaʋ wondu natʋyʋ Amerika tɛtʋ taa. Caanaʋ wondu ndʋ tɩwɛɛ halɩ pɩla pɩnzɩ 13 000 nɛ pʋcɔ palʋlɩ Yeesu-Krɩstʋ. Peeye ɖajaanaa mba pamaɣzɩ se paa pɩɩla ɛzɩmaa yɔ, Eerɔpʋ tɛtʋ taa kajalaɣ n̄azɩyaa mba payaɣ se "Koolɔɔwaa" yɔ powoba Amerika tɛtʋ ńdʋ tɩ-taa pɩtala ɛzɩ pɩnzɩ 20 000 yɔ mbʋ yɔ.

Paa pɩɩla ɛzɩma, Aazii tɛtʋ taa ɛyaa mba pesewa nɛ paɖʋ kʋyʋʋ Amerika n̄ɩndʋ taa mbʋ yɔ, pɔcɔla hɔɔlʋʋ ŋgʋ payaɣ se "calotte polaire" yɔ kpɛɛɛ. "Calotte polaire" ŋgʋ kɩwɛ mbʋ nɛ kitii kɩtalɩ Fransɩ ɛjaɖɛ taa. Ɛyaa ḿba, paa pɩɩla ɛzɩma ɖɔɖɔ yɔ, pɛkɛɣ "Solutréens" waa mba paawɛ Ɛsɩpaan̄ɩ ɛjaɖɛ nɛ hayi kiŋ hɔɔlʋʋ taa yɔ. N̄ɩnɩyaa mba, pamaɣzʋʋ se paa pɩɩla we ɛyaa mba pɛkɛɣ "Solutréens" waa yɔ, pɩtɛkɛ yem. Pamaɣzɩ ḿbʋ, mbʋ pʋyɔɔ yɔ, caanaʋ wondu ndʋ pana-tʋ Amerika tɛtʋ taa mbʋ yɔ yɔ, tɩlɩ "Solutréens" waa n̄ɩndʋ pɩdɩɩfɛyɩ. Ɛlɛ, n̄ɩnɩyaa tetisi tɔm tʋnɛ tɩ-yɔɔ patɩŋa.