Amerika nɛ hadɛ tɛtʋ (Amérique du Sud)

Pɩlɩɩna Wikipediya
Amerika nɛ hadɛ tɛtʋ wandamm

Amerika nɛ hadɛ tɛtʋ wɛ Amerika tɛtʋ wandamm taa. Tɛwɛ Amerika tɛtʋ wandamm nɛ hadɛ kiŋ hɔɔlʋʋ taa. Pasiifiki lɩŋamʋʋ wɛ Amerika nɛ hadɛ tɛtʋ nɛ wɩsɩ ɖɩɖʋyɛ hɔɔlʋʋ taa. Piyele hayi kiŋ nɛ wɩsɩ ɖɩlɩyɛ hɔɔlʋʋ taa lɛ, ɖɩnaɣ Atɩlantiki lɩŋamʋʋ. Amerika hɛkʋ tɛ tɛtʋ tɔnaɣ tamsɩna Amerika nɛ hadɛ tɛtʋ nɛ Amerika nɛ hayi kiŋ tɛtʋ. Piyele Karayiibu waa (Caraïbes) ñɛwɛ Amerika nɛ hadɛ tɛtʋ nɛ hayi wɩsɩ ɖɩɖʋyɛ hɔɔlʋʋ taa.

Amerika nɛ hadɛ tɛtʋ wandamm

Pɔɔrɩtigɛɛ (portugais) kʋnʋŋ nɛ ɛsɩpañɔɔlɩ (espagnol) kʋnʋŋ pakɩlɩɣ yɔɔdʋʋ Amerika nɛ hadɛ tɛtʋ taa.

Pɩnaɣ 1507 ñɩŋa taa paya tɛtʋ ndʋ se Amerika nɛ hadɛ tɛtʋ. Anjaʋ naa lɩzɩyaa, ɖajaanaa panɛ, Martin Waldseemüller nɛ Mathias Ringmann, mba hana Amerika nɛ hadɛ tɛtʋ hɩɖɛ. Saint-Dié-des-Vosges tɛtʋ taa paha-tʋ hɩɖɛ ńɖɩ.

Amerika nɛ hadɛ tɛtʋ wandamm

Toovenum lɛ, ɖajaa Amerigo Vespuci calɩna yɔɔdʋʋ se Amerika tɛtʋ kɛ tɛtʋ kɩfatʋ ndʋ Eerɔpʋ ñɩma tasɩmda-tʋ yɔ. Pʋ-tɔbʋʋ se Amerika tɛtʋ fɛyɩ Eerɔpʋ tɛtʋ wandamm taa. Ɖajaa Amerigo kɛ Eerɔpʋ tɛtʋ taa tʋ.

Amerika nɛ hadɛ tɛtʋ walanzɩ kɛ 17 840 000 km2. Pʋ-tɔbʋʋ se, yee pɛtɛyɩ kedeŋa kpeekpe tɛtʋ pɩkpɛndɩna lɩm hɔɔlɩŋ tɩŋa payɩ hɔɔlɩŋ mɩnʋʋ kɔyɔ, Amerika nɛ hadɛ tɛtʋ hɔɔlʋʋ kɛ 11,9.

Pɩnaɣ 2015 taa lɛ, Amerika nɛ hadɛ tɛtʋ taa ɛyaa ñʋʋ kɛkɛ miiliyɔɔ waa 410. Payaɣ tɛtʋ ndʋ tɩ-taa ñɩma se Amerika nɛ hadɛ taa ñɩma. Tɛtʋ wandamm waa tɛ walanzɩ nʋmɔʋ taa lɛ, Aazii tɛtʋ wandamm kɩlɩna. Tɩ-wayɩ lɛ, Afrɩka tɛtʋ wandamm tɩŋna. Tʋtʋ wyɩ lɛ, Amerika nɛ hayi tɛtʋ nɛ Amerika nɛ hadɛ tɛtʋ tɩŋ.

Ɛyaa ɖɔʋ hɔɔlʋʋ taa ɖɔɖɔ lɛ, Aazii tɛtʋ wandamm taa ɛyaa kɩlɩ ɖɔʋ. Pʋ-wayɩ lɛ, Afrɩka tɛtʋ wandamm tɩŋ nɛ tʋtʋ wayɩ lɛ, Eerɔpʋ tɛtʋ wandamm ñatɩŋ. Eerɔpʋ tɛtʋ wandamm wayɩ lɛ, Amerika nɛ hayi tɛtʋ taa ɛyaa ñatɩŋ.