Ajɛyɛ hɛkɩŋ taa tabalɩyɛ kpɛlɛkʊʊ

Pɩlɩɩna Wikipediya
Sauter à la navigation Sauter à la recherche

Ajɛyɛ hɛkɩŋ taa tabalɩyɛ kpɛlɛkʊʊ Ajɛyɛ hɛkɩŋ taa tabalɩyɛ kpɛlɛkʊʊ, pɩkɛ ɖama nɩnaʊ, ɖama yɔɔdɩnaʊ pɩtɩŋna ɛgbaɣdɩyɛ yɔɔ pɩcɛlɩna ɛyaa hɛkɩŋ yaa agbeela nddɩ ndɩ yaa ajɛyɛ ɛzɩma panɩna ɖama nɛ you ɛtaawɛɛ yɔ. Pɩpaɣzɩ pazɩ pazɩ nɛ ajɛyɛ kpeekpe tɔm nɔɔnɔɔ, ɛzɩma tabalɩyɛ ɛwɛɛ ɛjaɖɛ kpeekpe taa ɛyaa hɛkɩŋ taa pɩtɩŋna ajɛyɛ hɛkɩŋ taa egbaɣɖɩyɛ tamsʊʊ tʊmɩyɛ tɩnaa yɔɔ. Ajɛyɛ hɛkɩŋ taa tabalɩyɛ tɔm nɛ ɛjaɖɛ taa politiki tɔm tʊkaɣ nakayɛ wɛ pɛ-hɛkʊ taa, paa yee tɔmpee ana añɔtɩna ɖama ɛzɩ a-nɔmɔʊ kɛ kʊyʊmʊʊ nɛ a-tʊmɩyɛ caɣ pɩkɛ kʊyʊm kɔyɔ pɩwɛ ndɩ ndɩ.

Ɛjaɖɛ taa politiki tɔm lɩɣna ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa paɣtʊ nɛ politiki pɩlɩna ɖɩ-taa sʊsaa yɔɔ. Kpaɣ ɛzɩ Fransɩɩ ɛjaɖɛ mbʊ yɔ tɩlɩna ɛjaɖɛ ñʊʊ tʊ cɔlɔ, ɛjaɖɛ minisi ñʊʊ cɔlɔ nɛ minisi weyi ɛcɔŋna ajɛyɛ lɛɛna tabalɩyɛ tɔm yɔɔ yɔ kɛ Erɔpʊ ajɛyɛ taa. Ajɛyɛ kpɛndʊʊ tɔm kɛ politiki nɔmɔʊ ŋgʊ kɩtamsɩɣ ajɛyɛ nɛ ɖama pɩtɩŋna pʊ-tʊmɩyɛ tɩnaa yɔɔ. Saint-Siège ajɛyɛ kɩkpɛndʊʊ tʊmɩyɛ kɛ lɛɛɖɛ kɛ tʊma ana a-taa nɛ nɖɩ kɩlɩna pɩnʊʊ kedeŋga kpeekpe taa, ɖɩpaza ɖɩ-tʊmɩyɛ ɖooo kpaɣɖʊ 5, ɖɩkpaɖdɩya kpaagbaa kpem Erɔpʊ ɛjaɖɛ taa.

Ajɛyɛ wena anɩna ɖama nɛ añɔtɩ ɖama ñʊŋ aɖʊ ɖama paɣtʊ pɩlɩna nɩnaʊ takayɩ hɔɔlaɣ 3 ŋga pɩnaɣ 1961 kɛ Vienne tɛtʊ, paɣtʊ nɛ pʊ-tʊma ana ɖɩnaɣ yɔ. kajalaɣ lɛ, kɩkpɛndʊʊ ajɛyɛ paa nɖɩ lɛ ɖɩwɛʊna ɖɩ-lone taa caɣyʊ, naalɛ taa lɛ pakandɩɣ ɛjaɖɛ ñɩm yɔɔ pɩlɩna paɣtʊ ndʊ paɖʊ ɖama yɔ tɩ-yɔɔ, nabutozo lɛ patɩlɩ ɖama yɔɔdɩnaʊ nɛ ɖama midinau, naananza lɛ peheyiɣ ɖama takayasɩ taa tɔm kpayi kpayi pɩlɩna pa-tʊma labʊ hɔɔlʊʊ taa, kpaagbaa ɖeɖe lɛ ɖama nesi ɖʊʊ nɛ sɔɔlɩm, ɖama nesi ɖʊʊ tɔsʊʊ nɔmɔʊ taa ɛsakuliye hɔɔlʊʊ taa nɛ lɛɣtʊ nɔmɔʊ taa.

Ɛzɩma ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩsʊza ɖɩpɩzɩ nɛ ɖɩla tʊmɩyɛ nɖɩ keekee yɔ kaakɛna kɩjɛyɩɣ piŋ, tɔmʊʊ ŋgʊ kɩpaza ɖooo ɛsakuliye alɩwaatʊ. Mbʊ pɩwɩlɩɣ keelee se tovonum tɔm ndʊ ɛyaa ɖɔŋ tɩ-yɔɔ yɔ mbʊ lɛ kʊjɔŋ sɔsɔŋ liidiye ñɩŋ weyi palakaɣ yɔ ɛ-yɔɔ. Pɩkɔma pɩnaɣ 1455 lɛ sɔsɔ Milan Francesco Sforza la kajalaɣ ɖeɖe tʊmɩyɛ sɔsɔyɛ naɖɩyɛ, ewoba pɩlɩna ajɛyɛ ɛgbaɣdɩyɛ yɔɔ kɛ Gêne ɛjaɖɛ taa. Kpaɣ pɩnaɣ ŋga mbʊ yɔ lɛ Itaalii sɔsaa lalaa tɩzɩna-ɩ halɩ nɛ pɩkpɛndɩna Erɔpʊ kpeekpe.