Aller au contenu

Sidaa

Pɩlɩɩna Wikipediya
Africa HIV-AIDS

Sidaa kɛ kʊɖɔŋ ŋgʊ ɛyʊ hikiɣ wɩsɩ nɛ wɩsɩ yɔ. Kɩkɛ kʊdɔŋ ŋgʊ kɩ-wɛtʊ nɛ kɩ-lakasɩ tɩŋga kʊʊ ɛyʊ tɔmnaɣ taa pʊtʊna mba palʊkɩna kʊɖɔmɩŋ yɔ,ɛlɛ, pɩtɩŋna VIH yɔɔ kɛnɛ. VIH kɛnɛ kpaagba lone ndɩ ɖɩ-yɔɔ sidaa tɩŋgɩɣ nɛ kʊsʊʊ yɔ. Kʊkʊʊ ɛyʊ pɩtɩŋnɛ kʊdɔmɩŋ ndɩ ndɩ weyi ɛtɩŋna kʊ-yɔɔ nɛ ɛsʊ ɛyʊ tomnaɣ taa yɔ. Ɛyʊ weyi sidaa kpayɩ yɔ yaa ɛwɛna sidaa kʊdɔŋ yɔ payayɩ-ɩ se sidaa tʊ yaa sidaa ɛyʊ.

Nɔmɔŋ niidozo kɔdɔŋ ŋgʊ kɩtɩŋna nɛ kʊsʊʊ ɛyʊ tomnaɣ taa. Nɔmɔŋ ɛ-nʊ yɔ, kajalaɣ ŋgʊ ŋgʊ kɩkɛ sɔsɔʊ yɔ kɛlɛ kʊzʊʊ. Naalɛ ŋgʊ lɛ calɩm tɔbʊʊ se mba palakɩ tʊmɩyɛ tabakʊyɔɔ ŋga pɔsɔkɩ ɛyaa nɛ ɖɔɖɔ ɛyaa mba palakɩ tʊmɩyɛ alaafɩya hɔɔlʊʊ taa (sɩɩna pɩnaɣ 1980 tɛmtʊ taa, mba paɖʊ-wɛ calɩm po-tomnasi taa kɔzɩ kɔzɩ mba pa-calɩm kiwa yɔ hiɣ kʊdɔŋ ŋgʊ mbʊ pʊyɔɔ yɔ calɩm mbʊ paɖʊʊ-wɛ pɩ-taa wɛ kʊdɔŋ ŋgʊ). Naatozo nɔmɔʊ kɛlɛ ɖoyo nɛ ɛ-pɔɔ, kɩpɩzɩɣ kɩkpa pɔɔ ko-ɖoo lotu taa kɛ kpaagba kɔzɔɖɔ naa taa kɛ hɔɔ alɩwaatʊ taa yaa ɖɩ-lʊʊlɩyɛ taa nɛ ɖɔɖɔ ɖɩ-mʊzɩyɛ taa.

Aids patient massage life magazine
Hiv gross

Kedeŋga kpeekpe kʊdɔŋ kʊnɛ kɩsɛɣ ɛsɩyɛɛ kpaɣ pɩnzɩɣ 1970 taa nɛ kɩpɩsɩ sʊʊtʊ ajɛyɛɛ tɩŋga. Kʊsʊʊ hʊyʊʊ yeke koŋ ɖaŋgʊʊna kʊdɔŋ ŋgʊ se kɩ-taa kpa ɛyʊ nɛ sɩɣsɩɣ yaa kele kele wɛtʊ pɩzʊʊna pɩɖaŋ ɛyʊ yɔɔ. Pɩtɛkɛ mbʊ yɔ kɔyɛ naɖɩyɛ fɛyɩ se ɖɩpɩzʊʊ nɛ ɖɩwaa kʊdɔŋ ŋgʊ. Ɛlɛ, kɔɔ naayɛ wɛɛ papɩzɩɣ pasɩɣna kʊdɔndɩnaa, ɛlɛ awɛ liiidiye.

Ajɛyɛ wena awɛna ñɩm yɔ a-yeke apɩzɩɣna ayakɩ pɩtɛ kɔɔ. Piyele wena awɛ tanɩm taa yɔ a-tɛ kʊdɔndɩnaa lakɩ kʊñɔŋ. Ɛyaa ɛzɩ mɩnʊʊ yɔ lɛ, hiŋ nakʊ nɛ kɩgbanzɩ lakɩ kʊñɔŋ (95%). Pʊyɔɔ yɔ tɔnʊʊ taa alaafɩya ñɩnʊʊ ŋgbɛyɛ ndɩ ɖɩyaɣ se ONU, pɩtɩŋna ɖɩ-lɩmaɣza yɔ pɩlɩna sidaa kʊdɔŋ ONU SIDA yɔ lɛ, lɩza lɩmaɣza ndɩ ndɩ nɛ kʊlʊkɩna sidaa kʊdɔŋ.

Nɔmɔŋ niitozo weyi VIH kʊdɔŋ ŋgʊ kɩɖɛʊna yɔ wɛna paa ŋgʊ kɩ-wɛtʊ. Kʊzʊʊ nɛ calɩm nɛ hɔɔ alɩwaatʊ nɛ hɩɖɛ mʊzʊʊ alɩwaatʊ. Sakɩyɛ taa lɛ, kɩɖɛʊ pɩkɩlɩna kʊzʊʊ ŋgʊ palakɩ-kʊ nɛ paaɖʊʊ kʊzʊʊ hʊyʊʊ ŋgʊ payaɣ yem taa se kɔndɔm. Kʊzʊʊ nɔmɔʊ taa kɩɖɛʊ ŋgʊ pɩtɩŋna sʊŋgɔɔ nɛ lɩm mbʊ pɩlɩɣ kʊzʊʊ alɩwaatʊ taa (yaa calɩm mbʊ pɩ-taa wɛ sidaa kʊdɔŋ yɔ) nɛ mʊʊna lɩm mbʊ pɩlɩɣ abalɩtʊ yaa halɩtʊ taa nɛ ɖɔɖɔ mɔŋ tɛ yaa nɔɔ taa. Kʊɖɔŋ ŋgʊ pʊtɔma kɩɖɛʊ ɛyaa ɛzɩ 0,005 % nɛ 0,5 % pɩtɩŋna kʊzʊʊ yɔ nɛ ɛyʊ weyɩ ɛtɛma-kʊ wɛnaʊ yɔ pɩlɩna kʊzʊʊ ŋgʊ ɛlakɩ yɔ kʊ-cɔlɔ.

Ɛyʊ ɛtɔsɔɔlɩ se kɩkpa-ɩ kɔyɔ, pɩkɩlɩ ɖeu nɛ pɩkɛna kɩjɛyʊʊ se ɛsɔɔlɩ kʊzʊʊ hʊzʊʊ ɖʊʊ paa ɛzɩmta. Kiyeke koŋ kaɖaŋgʊna kʊdɔŋ ŋgʊ se kɩ-taa ɖɛɛ ɛyʊ lɛlʊ weyi ɛfɛyɩna-kʊ yɔ. Ñɩnʊʊ nɛ Kpɛlɛkʊʊ nɔmɔŋ taa pɩwɩlɩɣ keele se kʊzʊʊ hʊyʊʊ yaba ɛyaa ñʊŋ nɛ kʊdɔŋ ŋgʊ kɩpasɩ ajɛyɛ sakɩyɛ taa. Ɖɩtaasɔɔ se hʊyʊʊ ŋgʊ kɩ-tɛ pɔza alɩwaatʊ kpaʊ pazɩ mbʊ pʊyɔɔ yɔ ndʊ ɖʊkʊʊ camɩyɛ deyi deyi kɔyɔ pɩɩlakɩ.