Kɩbɩnjaazɩ Room (Rome antique)

Pɩlɩɩna Wikipediya
(Papɩsɩna-kɛ nɛ ɖooo Wp/kbp/Kɩbɩnjaazɩ Room (Rome antique))

Kɩbɩnjaazɩ Room kɛ ɖɔɖɔ Room tɛtʊ sɔsɔtʊ nɛ ɛjaɖɛ maɣmaɣ kɛ kɩbɩnjaazɩ alɩwaatʊ taa. Paapɩzɩ patʊɣʊ kɩbɩnjaazɩ Room lɩmaɣzɩyɛ nɛ latɛŋ ɛsakuliye. Ɛyaa agbeela a-naa kpaɣɖʊ 8 alɩwaatʊ pʊcɔ palʊlɩ Yeesuu Chrɩstʊ yeba nɛ kɩwa hɛkʊ taa ɛwadɩyɛ ɛjaɖɛ nɛ Erɔpʊ Wɩsɩ Ɖɩɖʊyɛ taa ɛjaɖɛ kpaɣna kajalaɣ kpaɣɖʊ ŋkɔɔ ntalɩ kpaɣɖʊ kɩgbaanzɩ pɩlɩna sɔjɔnaa yoŋ wabɩtʊ nɛ kokasɩ taa takayasɩ tɛ kɩpaɣlaa tɛ ɖama kpɛndʊʊ.

Kɩ-tɛ wabɩtʊ yeba kɩbɩnjaazɩ wondu yuŋ ndʊ nɛ matʊ tɛ aseɣɖe tɔm sakɩyɛ. Kɩlɛza kpɛlɩ wɩsɩ taa ɛsakuliye wɛtʊ nɛ pɩcaɣ mbʊ tam. Kpaɣnɛ ɖooo kpaɖɩŋ ɛnʊ ɛ-tɛ alɩwaatʊ, Room ɛsakuliye lɩ wiyaʊ kʊyʊm kewiyaɣ nesi tɛ nɛ pɩpɩsɩ ɛjaɖɛ ɛyaa kpeekpe tɛ kewiyaɣ nɛ pɩtalɩna ajɛyɛ pajaɣ mɔyɔɔ ñʊʊ tʊ kʊyʊm kewiitu.

Ajɛyɛ pacaɣ ma-ñʊʊ yɔɔ ana ɖɩyaɣ se Ampiiri tɛ kiɖe ɖʊʊ pɩtɩŋna Auguste kɛna alɩwaatʊ kɩfatʊ ndʊ Room yoŋ wabɩtʊ talɩ ɛjaɖɛ kamaɣ yɔ ndʊ ɖɩɩsɩma ɖooo canaʊ yɔ nɛ ɖenɖe Krɛkɩ tɛ ɛsakuliye caɣ Roma ɛsakuliye yɔɔ hɔɔlʊʊ yɔɔ yɔ, ɖɩ-tɛ ɖoŋ kpaɣ alɩwaatʊ pɩɖalɩɣ pɩtalɩ ajɛyɛ lɛnaa wena pamʊ a-tɛtʊ yɔ. Kpaɣna kpaɣɖʊ 3 alɩwaatʊ ɛyaa mɛɛsa tokuli waa nabɛyɛ sʊʊ tuda nɛ hɔzɩŋ Room ɛjaɖɛ taa.

Ɛyaa mba palɩna Erɔpʊ nɛ Hayi kiŋ ajɛyɛ taa nɛ Azii ɛjaɖɛ taa. Pɩsa nɛ palʊbɩna-wɛ lɛ, pɩkɛ-wɛ kɩjɛyʊʊ se patʊlɩ kaɖɩsɩ tʊma ɖɩlaɖɛ nɛ sɔɔja naa tʊma, mbʊ pɩtapɩzɩɣ pɩɖaŋ kpaɣɖʊ 4 alɩwaatʊ tɛ ñɩlɩ ñɩlɩ lɛɛzɩtʊ ɖɔɖɔ ɛzɩ paɖʊʊ Ɛsɔ tɔm nɛ pɩpɩsɩ ɛjaɖɛ tɛ kewiyaɣ Ɛsɔ sɛtʊ. Pɩkpana Wɩsɩ Ɖɩlɩyɛ ɛjaɖɛ nɛ Wɩsɩ Ɖɩɖʊyɛ ɛjaɖɛ tɛ tɛyʊʊ pɩnaɣ 395 alɩwaatʊ kodudaɣ yon nɩɩyɛ ɖɩzaɣ Wɩsɩ Ɖɩɖʊyɛ tɛ Ampiiri naa pɩnaɣ 476 alɩwaatʊ taa.

Ɛjaɖɛ ɖɩm pɩlɩna ɛzɩma laŋhɛzɩyɛ fɛyi ɛjaɖɛ taa ɛyaa hɛkʊ taa mbʊ lɛ, Ampiiri wɩsɩ ɖɩɖʊyɛ hɔɔlʊʊ ŋgʊ kɩ-taa wɛ Hispanie nɛ Gaule nɛ Bretagne nɛ Afrika na Hayi kiŋ nɛ Itaali yɔ, pɛtɛyɩ ɖama nɛ paa ɛjaɖɛ ndɩ lɛ, ɖɩwɛɛ ɖɩ-tɩyɔɔ kɛ kpaɣɖʊ 5 tɛmtʊ alɩwaatʊ taa. Ampiiri wɩsɩ ɖɩlɩyɛ taa hɔɔlʊʊ kpaɣna constantinople nɛ ntalɩ Krɛsɩ nɛ Anatolie nɛ Siiri nɛ Egipiti paawɛ kʊñɔŋ ŋgʊ kɩ-taa.