Thomas Merton

Pɩlɩɩna Wikipediya

Palʊla Thomas Merton kɛ kɔlaɣ fenaɣ 13 pɩnaɣ 1915 Praadɩ tɛtʊ taa, Piirenee wɩsɩ ɖɩlɩyɛ taa kɛ Fransɩɩ ɛjaɖɛ taa. Ɛsɩba kɛgbɛtɛsaɣ nakayɩ taa sɩaŋgayɩŋ fenaɣ hiu pɩnaɣ pɩnaɣ 1968, ɛɛwɛna pɩnzɩ 53. Pankɔkɩ tɛtʊ taa ɛsɩba, Tayilandɩ ɛjaɖɛ taa. Thomas Merton, yaa Fada Louis, kaakɛ moine cistercien-trappiste américain. Pɩnaɣ 1938 ɛp;:isɩ ɛ-laŋgɩyɛ katolika taa nɛ piteleeɖi lɛ, ɛpɩsɩ moine trappiste à l'abbaye de Gethsemani. Ɛma takayɩsɩ spirituel, keesi takayɩsɩ nɛ ɛɛkɛ weyi ɛlʊkaɣ ɛ-tɛ samaɣ yɔɔ yɔ. Pʊcɔ nɛ ɛsɩkɩ mbʊ lɛ, ɛɛsɔɔla se monastères ɛkɛdɩɣ ɖama mbʊ mbʊ palakɩ cɩnɛ yaa peeɖaɣ yɔ.


Palʊla Thomas Merton kɛ kɔlaɣ fenaɣ 13 pɩnaɣ 1915 Praadɩ tɛtʊ taa, Piirenee wɩsɩ ɖɩlɩyɛ taa kɛ Fransɩɩ ɛjaɖɛ taa. Ɛ-hɔʊ taa mba kɛ anglikanɩ ŋgbɛyɛ taa mba. Payaɣ ɛ-caa se Owen Merton nɛ ɛlɛ kɛneo Seelandɛɛ, piyele e-ɖooo kɛ amerika tʊ payaɣ ɛlɛ se Ruth Jenkins nɛ ɛwɛna ɛ-hɔ taa mba kɛ Aŋgltɛɛrɩ ɛjaɖɛ taa. Ɛ-ñɩma mba patɩŋga pɛkɛ tɔlɩm tayaa nɛ peteleɖiɛjaɖɛ yɔɔ. E-ɖooo lɛɣna sɩbʊ pɩnaɣ 1921 nɛ pɩnzɩ naalɛ wayɩ lɛ, ɛ-caa tɩŋ ɛwayɩ. Ɛ-pɩcatʊ taa ɛtacaɣ ɛ-tɔbʊʊ yɔɔ, ɛkɛ weyi ɛɖɛ nʊmɔɩŋ sakɩyɛ yɔ. Ɛɛsɔɔlɩ wobu ajɛya ndɩ ndɩ wena a-taa ɛ-ñɩma kaalaba tɔlɩm tʊma yɔ: Etazuni, Pɛrmudi nɛ Fransɩ ajɛya taa. Ajɛya ana a-taa wobu kaataawɛyɩ kaɖɛ mbʊ pʊyɔɔ yɔ, kʊnʊmɩŋ weyi pɔyɔɔdaɣ peeɖe yɔ, ɛnɩwaɣ-ɩ.

Pɩnzɩ 1933 nɛ 1934 taa kɛ ɛkpɛlɛka fransɩɩ nɛ iitaliɛŋ kɛ Kambriji, Aŋgletɛɛrɩ ɛjaɖɛ taa. Pɩnaɣ 1935 taa kɛ ɛsʊ Kolombii sukuli kɩtɛzɩɣ taa, New York tɛtʊ taa. Ɛlaba pɩnzɩ naatozo lɛ, ɛmʊ peeɖe sukuli kɩtɛzɩɣ takayaɣ nɛ ɛsʊʊ katolika ɛsʊ sɛtʊ ŋgbɛyɛ taa. Ɛanɩwaɣ Ɛsɔ yatʊ ɛ-laŋgɩyɛ taa se ɛsʊʊ Fransisikɛŋ ɛsɔsɛtʊ ŋgbɛyɛ taa ɛlɛ ɛpʊtaɣ nɛ eyele ɛpaɣzɩ aŋgilisi wɩlɩʊ kɛ Bonavanture kɩɖɛɖeu sukuli taa.


Pɩnaɣ 1941 taa kɛ ɛsʊ l'abbaye trappiste américaine de Gethsemani taa kɛ Etaazuni tɛtʊ taa. Ɛwɛ peeɖe nɛ pɩnzɩ looɖo wayɩ lɛ, e-ɖ uu nɛ pɩnaɣ 1949 lɛ, pakpa-ɩ layʊ. Peeɖe Ɛ-sʊsɔ Abbé heya-i se ɛma ɛmaɣmaɣ ɛ-yɔɔ tɔm. Pɩla mbʊ ɖɔɖɔ nɛ takayaɣ ŋga ɛmaa yɔ, ɛyaa-kɛ se Ɖoo wena a-taa tɩyɩnzɩ fɛyɩ yɔ. Ɛ-takayaɣ ŋga, kala ɖeu nɛ palɩzɩ-kɛ nɛ kʊnʊmɩŋ ndɩ ndɩ taa.

Pɩnzɩ mɩnɩŋ XX taa yee pañɩnɩɣ mba pakɩlɩ takayɩsɩ spirituel maʊ yɔ pa-taa kɔyɔ, panaɣ Thomas Merton. Ɛma laŋgɩyɛ pɩsɩʊ takayɩsɩ sakɩyɛ, Keesi nɛ essais pɩkɩlɩna yoŋ nɛ racisme pɔyɔɔ tɔm.

Saŋgayɩŋ fenaɣ hiu pɩnaɣ 1968 kɛ Thomas Merton siba Pankɔkɩ, Tayilandɩ ɛjaɖɛ taa ɛɛwɛna pɩnzɩ 53. Ɛtasɩ yem ɛlɛ ladiriki nimaɣ mabɩna-ɩ nɛ ɛsɩ. Ewoba ɛsɔ lɩm nɛ ɛlɩwaɣ lɛ, heeleim fɛtɩyaɣ nimaɣ kaawɛka pazɩ nɛ ɛtana nɛ ŋga mabɩna-ɩ nɛ ɛtɔlɩ nɛ ɛcaŋ ɛɖɛɛ.