Aller au contenu

Ñɔɔzɩtʋ hɛkʋ taa tʋkaɣ

Ajout d'une image et nettoyage
(Nouvel article intitulé "Atlantique teŋgu")
 
(Ajout d'une image et nettoyage)
[[File:Atlantic bathymetry.jpg|thumb|Atlantic bathymetry|Atlantiki teŋgu]]
Atlantique teŋgu
 
Tɛtʊ kpeekpe taa lɛ, teŋgu na kpɛnda 5.Pa-taa kɛ ɖɩnaɣ AtlatiqueAtlantiki teŋgu. Kɩ-tɛ walanzɩ kɛ 106000000km2. Pʊyɔ kɛ kɩkɛ teŋgu na mba pakɩlɩ walʊ yɔ pa-taa naalɛ ñɩŋgʊ. Kacalaɣ ñiŋgʊ yɔ Pacifique teŋgu. kɩwɛʊ yɔ pɩleɖaa pɩtɩɩfɛyɩ. Pɩlaba pɩnzɩ million waa 180 kɔyɔ. ɛlɛ tɛtʊ ñabɩ kacɩɩna nɛ pɩkazɩ nɛ lɩm mbʊ pɩwɛɛ.Atlantique Atlantiki teŋgu ŋgʊ, kɩwazaɣ na tuuɖe taa mba mba pɛyɛlaɣ nɛ patɩlɩɣ ajɛya nɛ a-yɔɔ nɛ a-taa ñim yɔ. Halɩ nɛ sɔnɔ kɩkɛ nʊmɔʊ ŋgʊ ɛyaa pɩzɔ patiŋɩgɔnɛ pɛtɛzɩɣ ɖama tɛ yɔ.
Lee kɩwɛ, nɛ kɩwɛ, ɛzɩma
 
AtlantiqueLee kɩwɛ, nɛ kɩwɛ, ɛzɩma Atlantiki teŋgu wɛ Amerika nɛ Afro- Eurasie pɛhɛkʊ taa. Afro-Eurasie tɔbʊ se Afrika-Europɩ nɛ Asia pakɩkpɛndʊ.Tɛtʊ kpeekpe yɔɔ teŋgu na kpɛnda 5.Pɛdɛ 5 taa lɩm wɛ salala. Tɛŋgʊnaa mba pɛtɛ kamasɩ tɔm laba kadɛ nɛ pɩkɔna kɔkɔɖɛ pɩtɩfeyɩ. Pɩwɛ ɛzɩ AtlantiqueAtlantiki teŋgu nɛ Arctique pɛyɛkʊ taa tɔm yɔ.Atlantique Atlantiki teŋgu ñatama nɛ pɩyɔɔ. AtlantiqueAtlantiki teŋgu nɛ pacifique ñiŋgʊ kɛna mba mba pana nanza ñinba patamna ɖama. Kɩgaʊ ŋgbɛyɛ nɖɩ ɖɩcɔŋna kedeŋga yɔ lɩm yɔ yɔ, ɖɩñaɣ pana nɛ ɖɩsɩʊ kamasɩ lɩm taa.
Atlantique teŋgu ɖalakiŋ wɛ ntɩ ntɩ.Brésil nɛ Libéria pɛhɛkʊ taa-lɛ pɩwɛ 2848km nɛ Etats-Unis nɛ Maroc lɛ pɩmaɣna kɩlomɛtaa waa 4830.
 
Atlantique teŋgu walanzɩ wɛ 82400000km2.ɛlɛ yee pɛkpɛdina kɩ-tɛ teŋgu na cikpema kɔyɔ,92400000km2.
AtlantiqueAtlantiki teŋgu ɖalakiŋ wɛ ntɩ ntɩ.Brésil nɛ Libéria pɛhɛkʊ taa-lɛ pɩwɛ 2848km nɛ Etats-Unis nɛ Maroc lɛ pɩmaɣna kɩlomɛtaa waa 4830.
Papaazɩ Atlantique teŋgʊ yɔɔ tɔm alɩwaaatʊ ndʊ ɛyaa paazɩ kɩ-tɛ kɩtiiliŋ yɔɔ caaʊ yɔ- ɛlɛ lɩm mbʊ pɩtɛzʊ tapaazɩ lɔŋ.Pɩnaŋ mɩnɩʊ ŋga taa kɛ ɛyʊ paazɩ tɛzɩɣ.Eurape tɛ hayʊ kiŋ ŋgʊ payaɣ se Groeland yɔ kɩhɔɔlʊ kɛ mɛlɛna saya mba pɛkɛ Vikings mba yɔ, mba mabɩ na palaŋa taa nɛ papazɩ tɛzɩɣ.Pañaɣ pana patalɩ Amerika hɔɔlʊ ŋgʊ pamamaɣ pakʊma hɩɖɛ se Terre –Newe (L’Anse aux Meadows) yaa Vinland.
 
Afrika kɩliilinŋ yɔɔlɛ, pɩɩsaŋ tɛzɩʊ. Kpɩyɩŋ saya mba palina Cap Bojador(Sahara Occidental) yɔ, pɩwɛ wɛɛ kaɖɛ se pɛtɛzɩ. Hɔɔlɩŋgʊ patʊʊ kʊ hɩɖɛ se Teŋga Cɩkpendʊ ñiŋgʊ yaa mer des ténèbres.ɖooo pɩnaɣ 1434 taakɛ Portugal kpɩyʊ sayʊ weyi payaɣ-ɩ se Gil Eanes yɔ ɛcalɩ Atlantique teŋgʊ yɔɔ lɩm tɛzɩy nɛ ɛ-mɛlɛ.ɛpɩza ɛsaa-kʊ nɛ ɛwolonɛ ɛpɩsɩ ɖɔɖɔ.ɛnʊ calina Afrika keteŋa cɔʊ kpɛɛɛ nɛ ɛta nɛ ɛkɔɔ ɛtalɩ Indes tɛtʊ taa.
AtlantiqueAtlantiki teŋgu walanzɩ wɛ 82400000km2.ɛlɛ yee pɛkpɛdina kɩ-tɛ teŋgu na cikpema kɔyɔ,92400000km2.
Pɩwayɩ lɛ Christophe Colombe nɛ ɛtaabala pacalɩna pombo tɛzɩɣ pɩnaɣ 1492.
 
Papaazɩ AtlantiqueAtlantiki teŋgʊ yɔɔ tɔm alɩwaaatʊ ndʊ ɛyaa paazɩ kɩ-tɛ kɩtiiliŋ yɔɔ caaʊ yɔ- ɛlɛ lɩm mbʊ pɩtɛzʊ tapaazɩ lɔŋ. Pɩnaŋ mɩnɩʊ ŋga taa kɛ ɛyʊ paazɩ tɛzɩɣ. Eurape tɛ hayʊ kiŋ ŋgʊ payaɣ se Groeland yɔ kɩhɔɔlʊ kɛ mɛlɛna saya mba pɛkɛ Vikings mba yɔ, mba mabɩ na palaŋa taa nɛ papazɩ tɛzɩɣ. Pañaɣ pana patalɩ Amerika hɔɔlʊ ŋgʊ pamamaɣ pakʊma hɩɖɛ se Terre –NeweTerre–Newe (L’Anse aux Meadows) yaa Vinland.
 
Afrika kɩliilinŋ yɔɔlɛ, pɩɩsaŋ tɛzɩʊ. Kpɩyɩŋ saya mba palina Cap Bojador (Sahara Occidental) yɔ, pɩwɛ wɛɛ kaɖɛ se pɛtɛzɩ. Hɔɔlɩŋgʊ patʊʊ kʊ hɩɖɛ se Teŋga Cɩkpendʊ ñiŋgʊ yaa "mer des ténèbres".ɖooo Ɖooo pɩnaɣ 1434 taakɛ Portugal kpɩyʊ sayʊ weyi payaɣ-ɩ se Gil Eanes yɔ ɛcalɩ AtlantiqueAtlantiki teŋgʊ yɔɔ lɩm tɛzɩy nɛ ɛ-mɛlɛ.ɛpɩza ɛsaa-kʊ nɛ ɛwolonɛ ɛpɩsɩ ɖɔɖɔ.ɛnʊ calina Afrika keteŋa cɔʊ kpɛɛɛ nɛ ɛta nɛ ɛkɔɔ ɛtalɩ Indes tɛtʊ taa. Pɩwayɩ lɛ Christophe Colombe nɛ ɛtaabala pacalɩna pombo tɛzɩɣ pɩnaɣ 1492.
3 916

modifications